Voihan peukku!

Mä vähän vain maistan...

Saaga oppi reissun aikana "huonon" tavan, nimittäin imemään peukaloa. Stressasin sitä sitten siinä lomalla, kun joka paikasta vain kuuli, että tämä on pahinta mitä lapsi voi oppia! Yritin ottaa peukaloa pois Saagan suusta ja tarjota tilalle tuttia, harsoa tai pupurättiä. Mikään ei kelvannut ja huuto vain yltyi, kunnes peukalo löysi tiensä takaisin suuhun.

Katselin rakasta vauvaani ja mietin, miten se voikaan näyttää niin suloiselta kun toinen imee peukaloa unissaan onnellisena. Mikä minä olen sitä ottamaan pois?

Kirjoitin ahdistuksestani Facebookiin ja sain ristiriitaisia kommentteja. Toisen lapset olivat syöneet viisi vuotiaaksi asti peukaloa, eikä siitä mitään ongelmia ollut syntynyt. Toiset taas varoittelivat, ettei siitä pääse "koskaan" irti, kun ei ole mitään mitä heittää pois. Peukalo kun on aina siinä.

Selailin netistä eri artikkeleita peukalon syömisestä ja kuulin koko ajan päässäni kommentit, että tästä kamalasta tavasta pitää päästä eroon. Ja sitten törmäsin tähän artikkeliin Pampersin sivuilla: Vauvan rauhoittamistekniikat

Artikkelissa todetaan, että imeminen on vauvojen vaistonvaraista käyttäytymistä ja keino rauhoittaa itsensä. Jos siitä saadaan vieroitettua neljään ikävuoteen mennessä, niin siitä ei pitäisi olla haittaa hampaille. Muutenkin pidin artikkelin positiivisesta sävystä.

Olipas se hyvää...

Joten annetaan Saagan nyt nauttia omasta "tutistaan" vielä muutaman vuoden. Jos peukalo eksyy jatkuvasti suuhun vielä kolme vuotiaana, niin voin sitten stressata siitä, mutta nyt siitä ei ole hänelle mitään haittaa.

Onhan peukalo luonnollisempi vaihtoehto kuin muovinen tutti, eikä sitä voi heittää pinnasängystä lattialle äidin nostettavaksi keskellä yötä... (Kuten Luukas teki.)

Ja toisaalta, peukalo on ainakin tällä hetkellä paljon vähemmän suussa kuin Luukaksella oli tutti. Lähinnä vain unille mentäessä ja jos tulee leikkimatolla kurja olla ennen kuin äiti ehtii nostamaan syliin. Ja kun Saaga oppii ryömimään, konttaamaan yms., niin eihän sitä peukaloa suuhun kovin helposti saa. Tuleehan tässä myös kohta talvi, jolloin peukalo on aika tiiviisti pakattuna automatkoilla, jolloin tapa voi joko jäädä pois tai sitten autoilu tulee olemaan astetta haastavampaa.

Joten ehkä tämä on vain vaihe, ehkä siitä ei koskaan tule mitään ongelmaa. Siksi ihana tyttöseni saa imeä peukaloa, eikä tämä äiti puutu siihen tällä hetkellä millään tavalla. < 3

Hyvää yötä!