keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Vaikka ovi kerrallaan...

Oon viime aikana manaillut tutuille ja tuntemattomille, että meidän remontti ei edisty yhtään. Aikaa ei vain ole. Viime keväänä revittiin pikkuvessasta kaikki pois ja aloitettiin laittamaan uutta tilalle. Kesä tuli ja autotalliprojekti. Pikkuvessan remppaa piti jatkaa syksyllä. Autotallia tehtiin joulukuulle ja sitten tuli joulu, lumityöt jne... Materiaalit meillä on valmiina suurimmaksi osaksi. Vessanpönttökin oli olohuoneessa vaikka kuinka kauan, nyt tosin se on varastossa.

Sanoin muutama päivä sitten Mikalle, että taitaa olla mahdotonta koskaan saada remonttia täällä tehtyä. Eilen sitten Mika tuli töistä, lähti rautakauppaan ja tuli yhden oven kanssa sieltä. (Oli tarkoitus ostaa kaksi, mutta varastossa ei ollut ja myivät sitten ainoan kappaleen Mikalle.)

Nämä ovet oli tarkoitus vaihtaa.
Piti olla pikkuhomma... No, ennen taisi olla toisin. Ovenkarmit oli naulattu seinän sisältä kiinni ja oviaukkokin oli vähän mitä oli. Joten mittaamista, sahaamista ja muutama kirosana. Piti olla Luukaksen nukkumaanmenoaikaan valmista. Lopulta työn tuloksia saimme ihailla vasta puoliltaöin. Mutta kyllä kannatti.

Luukaksen huoneen ovi on nyt vaihdettu.
Siirrettiin Luukas omaan sänkyyn nukkumaan ja ihailtiin lopputulosta. Listat puuttuvat vielä ja muutamia ongelmia siinä vielä on. (Tapetointi olisi kannattanut tehdä ensin...) Mutta tämä antaa vähän toivoa sille, että saadaan joskus meidän talosta meidän näköinen. :) Ja kunhan ne saa lisää ovia, niin vaihtuu tuo toinenkin...

Mitäs pidätte? Tuliko muutosta parempaan?

tiistai 28. helmikuuta 2012

Raskausajan mieliteot

Ootte varmaan kuulleet, että raskaana ollessa tulee aina tietyin väliajoin mieli jotain ruokaa ihan älyttömästi? Tai ehkä tiedätte sen itsekin... Viime raskaudessa himoitsin kaikkea suolaista ja rasvaista. Alkuraskaudesta se oli lauantaimakkara (siis pötkönä, ei siivuina), Korv Göranin Kebab ranskalaisilla ja sipsit. Loppuraskaudesta himoitsin mäkkärin Sundae-jäätelöä kinuskin kanssa. Näistä kirjoitin jo aikaisemmin tuossa rv 17+0 jutussa.

Ja samoin kirjoitin siitä, kuinka tekee nyt mieli kaikkea raikasta kuten hedelmiä jne... Viimeiset pari päivää mun on ihan hirveästi tehnyt mieli marjaista mysliä luonnonjugurtin kassa.

Aamupala
Eilen sitten kävin kaupassa ja ostin itselleni niin paljon kaikkea hyvää, etten kotiin tullessani tiennyt mitä oikein olisin syönyt. Mika odotti, että kauppakasseista olisi paljastunut kaikkea "hyvää", kuten karkkia, sipsiä jne. Mutta sieltä tuli karjalanpiirakoita, leipäjuustoa, mysliä, luonnonjugurttia, keltaisia luumuja noin muun muassa. Näistä sitten koostui iltapala, tosin leipäjuuston säästin tälle päivälle.

Aamullakin heti ylösnoustessa oli parempi mieli kun tiesi, että saa aamupalaksi mysliä. :) Pienestä sitä voi tulla iloiseksi.

Odotan mielenkiinnolla mitä mielitekoja tässä raskaudessa vielä tulee... Voisin veikata, että kesää kohti mennessä mansikat tulee nousemaan suosioon. ;)

Takatukka

Meillä ollaan edelleen kipeinä. :( Eilen oli jo parempaan päin, lämpöä oli vaan koko päivän ja kuume nousi sitten illaksi. Oli pirteänä päivällä ja leikki ihan normaalisti. Ja nukkui vain yhdet päiväunet. Oon yrittänyt kuitenkin, ettei se niin paljon hyppisi ja pomppisi. Joten muumit pyörii aika usein TV:ssä. (Ainoa, mikä saa pysymään paikoillaan kunnolla.) Tänään kuumetta taas yli 38. Tosi kurjaa. :(


Sohvalle on sitten hyvä nukahtaa. Niin kuin nytkin. Laitoin Nalle Puhin päälle, mutta nyt kun kurkkasin, siellä Luukas vetää sikeitä. Aika samalla tavalla kuin tässä kuvassa. :) Ja kun nousin laittamaan peittoa päälle, silmät rävähti auki ja nyt taas katsotaan Puhia (tai puhpuhhia, niin kuin Luukas sanoo).


Eilen harjailin Luukaksen hiuksia ja totesin, että nyt on aika leikata ne. En usko, että parturikäynnistä tulisi mitään, joten päätin leikata ne itse. Harjasin ne kunnolla ja annoin Luukaksen läträtä vedellä, niin sain jotenkin napsaistua. (Ponnarille eka ja sitten nips naps.) Viimeistellä ei antanut, eikä edestä tai sivuilta saanut leikata. Jäi sitten siihen se leikkaaminen.

Tässä näkyy myös osa meidän karmeasta kylppäristä. Se on aika huonossa kunnossa ja sen piristäminen ei oikein onnistu. Paitsi nuo pyyhkeet. :) Moppi odottaa roskiinviemistä ja muutenkin kaikki on niin epäinspiroivaa (mä olen horoskoopiltani vaaka, haluaisin vain kaikkea kaunista ympärilleni...). Mutta sitten kun saadaan se remontti käyntiin... Ideoita on valtavasti. :)


Ja joo, se lopputulos. Tässä se on. Muunlaista kuvaa en saanut, kun mua juostiin karkuun. 

Tänään pitäisi siivoilla ja järjestellä taas. Oon yrittänyt heittää kaikkea turhaa pois ja laitoin taas yhden kirpparipussin, jonne keräilin mm. vaatteita. Kun vain saisi ne myytyä. En oikein välitä netissä myymisestä ja pöydän vuokrat ovat ihan ryöstöä.

Luukas on vielä hereillä, mutta väsyneeltä vaikuttaa. Herättiin kuudelta Mikan herätyskelloon. Mä kyllä kiroan sen ihmisen, joka on keksinyt torkkuherätyksen. Sen pitäisi olla niin, että kun kello soi, heti ylös. (En kyllä pysty siihen itsekään.) Mutta mitä järkeä on herätyksessä kuudelta jos nousee ylös vasta tunti sen jälkeen? (Ja sori Mika, mua vaan tänään ärsyttää se tosi paljon.)

Mukavaa tiistaita, lumitöitä taitaa olla tiedossa?

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Karhunpoika sairastaa taas

Vähän pipinä
Täällä ollaan taas kipeinä. Eilen illalla Luukas oli pirteä, mutta tanssiessa huomasin sydämen lyövän todella nopeasti. Meni kuitenkin kiltisti nukkumaan. Yhden aikaan alkoi pieni itku, Mika kun oli hereillä, niin hoiti alkuyön uudelleen nukuttamiset. Ei huomannut silloin mitään erityistä, ajatteli itkujen olevan "sitä normaalia".

Viideltä heräsin kun Luukaksen huoneesta kuului valitusta ja "mamma, mamma". Menin katsomaan ja siellä poika kieriskeli ja uikutti. Heti kokeillessa tunsin, että kuume taitaa olla kova. Menin hakemaan juomista keittiöstä, tuli sitten perässä sinne ja halusi syliin. Yski ja oksensi limaa, tärisi sylissä. :( Mikään juominen ei kelvannut ja lähti itse takaisin sänkyyn. Siellä sitten kyseltiin pappaa ja pidettiin kauan vaan kädestä kiinni. Uni voitti kuitenkin ja yritin mennä itse takaisin nukkumaan. Kuumetta mittasin sen verran kun sain, näytti 38,0.

Pari tuntia myöhemmin valitus alkoi taas ja otin vielä kuumemman pojan sänkyyn. Nyt mittari näytti 39,1. Sai kuitenkin vielä unen päästä kiinni, mutta mä nousin ylös.

Nyt oikeastaan vaan nukkuu. Ei oikein suostu juomaan mitään, yritin mehuun laittaa panadolia, mutta ei se mene alas. Eikä lääkettä saanut ruiskustakaan antaa. Ruokakaan ei maistu. Uni on levotonta ja hereillä ollessaan lähinnä itkee ja valittaa. Taitaa särkeä kovasti. :(

Tällaista täällä tänään. Ollaan sisällä, katsotaan TV:tä ja makoillaan. Ensi viikon suunnitelmat menee luultavasti uusiksi, jos ei satu nyt nopeasti paranemaan. Itse voin vielä ihan hyvin, toivotaan että mun vastustuskyky estää pöpöt...

Toivottavasti te olette terveinä!

lauantai 25. helmikuuta 2012

Keittiön "uudet" verhot

Tänään on tullut vain puuhailtua kotona kaikkea pientä. Herättiin Luukaksen kanssa ennen seitsemää ja kulutettin aikaa ennen pikku kakkosen alkamista. Mika nukkui kymmeneen ja katsottiin porukalla Muumit. :)

Lounasta, siivoamista, ulkoilua, autolla ajelua. Siinä iltapäivä. Joten mitenkään ihmeellisestä lauantaista ei voi puhua. :D

Ennen kuin lähdettiin ulos niin katselin kauan keittiön verhoja, jotka oli roikkunut siinä joulusta. Ei ne jouluverhot olleet, mutta silti. En tiennyt yhtään mitä keittiöön pistäisin, koska siinä on tanko sekä ylhäällä että alhaalla. Mulla on kahdet verhot tehtynä keittiöön, toiset syksyiset ja toiset kesäiset. Keväälle mulla ei ollut yhtään mitään. Kaivelin kaappejani ja löysin kapan, joka on ommeltu ekaan kämppääni aikoinaan. Nuo kukat ovat toiseen kaappaan (tummanruskeaan) alunperin, mutta sopii ihan hyvin tuohonkin. Peittää vaan mun makuun aika paljon ikkunasta. Mutta jätin alaverhon nyt sitten kokonaan pois.


Pahoittelen kuvan valaistusta, päivällä oli liian valoista ja nyt liian pimeää...

Keittiö on kyllä tässä talossa sellainen, jonka vaihtaisin nopeasti pois jos saisin. Mikään siinä ei toimi ja sisustuksellisesti se on niin kaukana siitä mitä itse keittiöltä haluan. No ehkä meillä kymmenen vuoden päästä on uusi keittiö. :)

Me kyllä nykyään syödään enemmän olohuoneessa sijaitsevassa isossa pöydässä kuin tässä pienessä. Se toimiikin enemmän laskutasona ja työtasona. Sitä kun meidän keittiöstä puuttuu. Ainoa, jota jään tässä keittiössä kaipaamaan on puuhella. Se on hyvä lisälämmön lähde ja hyvää ruokaakin siinä tulee.

Keittiöstä lisää kuvia sitten, kun saan loputkin siitä siivottua. Nyt jäi vähän kesken, kun lähdettiin ulkoilemaan. :)

Ja verhot... Mika sanoi, että onneksi pääsiäiseksi voi jo vaihtaa kesäverhot. :D

Gran Canaria, osa 2

Lomamatkamuistelu jatkukoon... Vuokrasimme auton kolmeksi päiväksi. Kun olimme Azoreilla, koimme sen hyväksi tavaksi tutustua saareen omassa tahdissa. Vuokrasimme automme matkatoimiston kautta, joka näin jälkikäteen ei olisi kannattanut. Paljon halvemmalla olisi saanut, jos olisi vain lähtenyt kävelemään ja etsinyt autonvuokraamon. Vuokraan kuului kuitenkin Luukakselle oma istuin ja olihan se helppo vaihtoehto. 

Autoa etsiskellessä kului hyvä tovi, virkailija kun sanoi auton olevan valkoinen. Kyseessä oli kuitenkin punainen auto. 

Luukas oli vähän flunssaisen oloinen, kuten Mikakin. Mutta auto oli vuokrattu, joten lähteä piti. Pakkasin Luukakselle yhden lisävaatekerran mukaan (t-paita ja shortsit) ajatellen, että jos tulee autossa liian lämmin. No, ennen kuin pääsimme edes ulos Maspalomaksesta, niin Luukas oksensi aamupalansa ulos. Joten se niistä vaatteista ja kevyempää vaatetusta päälle. Auto haisi oksennukselta vahvasti, vaikka yritimmekin saada suurimman osan putsattua pois. 

Aloitimme saarikierroksen saaren länsipuolelta, jossa ei ole moottoriteitä (vielä) ja tiet ovat kuin serpentiiniä. Minä kärsin matkapahoinvoinnista, Luukas flunssasta ja Mikalla oli hirveä nuha. Joten oikein otolliset olosuhteet tälle reissulle.


Maisemat kuitenkin oli aivan mahtavia. Joten yritettiin ajaa hissukseen ja pysähdellä aina kun oli tarvis. Luukas oksensi juotuaan maitoa vielä kerran, joten nekin vaatteet menivät, mutta ei poikaa alastikaan voinut pitää. Pysähdyttiin kuitenkin apteekkiin jossain pikku kylässä, josta sitten tarttui mukaan pahoinvointilääkettä (ennen ruokailua annettavaksi), särkylääkettä ja matkapahoinvointilääkettä. Ei kun Luukakselle lääkkeitä ja toivottiin parasta.


Tämä oli saarikierroksen hienoin paikka. Kalliot ja meri. :)


Kyllä sitä hetken jaksoi kameralle hymyillä.


Väsynyt ja kipeä pikkuinen... Lääkkeille oli kyllä tarvetta melkein koko loman ajan, joten hyvä että apteekissa käytiin. Ruoka kun ei tahtonut pysyä sisällä ollenkaan ilman lääkettä.

Kierrettiin reissulla siis koko saari. Luukas nukkui melkein koko ajan ja länsirannikolle tullessa ei pysähdelty ollenkaan vaan ajettiin kiireesti (moottoriteitä) hotellille. Alkoi huolettamaan, kun Luukas ei syönyt eikä juonut mitään. Mutta hotellille päästyä olo helpottui ja poikakin piristyi.


Hotellissa oli paljon kummallisuuksia. Yksi niistä oli maksu-TV. Siis 20 sentillä sait 16 minuuttia katseluaikaa. Ja näkyvyys oli surkea, joka toinen kanava näytti lumisateelta. Onneksi sieltä löytyi myös Disney Channel, joten saatiin Luukas välillä vähän rauhoittumaankin. Vaikka aluksi olin kyllä vastaan tuollaista rahastusta...

Muutenkin hotellissa oli vähän oudot rahastamiskikat. Naapurihuoneessa oltiin kaivattu pottaa, mutta kun kuulivat vuokrahinnaksi 30€/vko ja 20 €:n pantin, niin päättivät käydä metsästämässä kaupasta uuden potan. Vaikka se sitten pitääkin jättää sinne. Vaikka kyseessä oli huoneistohotelli, niin sieltä puuttuivat melkein kaikki astiat (ei kattiloita tai mitään). Tiskiharjan ja tiskiainetta jouduin käydä ostamassa, ne jätin sinne, mutta tuskin seuraava asukas niitä sai... Ja onneksi otimme mukaan oman vedenkeittimen, sillä sai kätevästi Luukakselle puuron aamuin illoin.

Missä Pumba?
Seuraavana päivänä Luukaksen olo oli vähän kohentunut, mutta ei Mikan. Päätettiin jättää suurempi kierros väliin ja ajaa vain lähellä sijaitsevaan Palmitos Parkiin. Sinne oli kallis sisäänpääsy, mutta oli se yksi meidän loman kohokohdista.


Linnut olivat erityisesti edustettuina tässä puistossa. Siellä oli useita isoja häkkejä, jonne sai kävellä sisään lintujen keskelle. Niihin ei kannata mennä, jos kärsii ornitofobiasta. ;) Nämä papukaijat (mulle ne kaikki on papukaijoja, undulaatteja tai vastaavia, vaikka niillä kyllä taisi olla ihan omatkin nimensä...) tulivat ihan meitä varten poseeraamaan, vaikka nukkuivat sivummalla. Ja samanlaisia poseerauksia on harjoiteltu. :)

Luukas ja Mika

Luukas ja minä


Luukakselle päivän kohokohta oli delfiinit. Luukas hihkui, nauroi, taputti... Ja mun raskaushormonit otti vallan ja itkeskelin siinä kun toinen nautti niin kovasti. Ja siksi mulla jäi esitys melkein näkemättä, kun kuvasin kamerallani lähinnä Luukaksen reaktioita. Parhaimpia en saanut nauhalle, mutta jotain kyllä. :)


Hienoja temppuja kyllä tekivät, joten esityksessä ei ainakaan ollut valittamista. :)


Delfiinien jälkeen mentiin perhostaloon, jossa mä olisin viihtynyt kauemmankin. Mutta Mikalle tuli täällä (ja orkideatalossa) huono olo, kun ilma oli kuuma ja kostea. Bongailin muutamia hienoja perhosia, mutta enpä mä niiden nimiä tiedä. Upeita kuitenkin olivat. Kaikkia ei saanut kuvaan kun lentelivät siellä ympäriinsä.


Tästä kuvasta mä pidän. Appelsiinissa ja perhosessa vaan on niin hienot värit. :)


Päivän viimeisenä siellä oli oranki (ja joku pieni apina), jonka menoa oli kiva seurata. Tuli vaan mieleen, että hirveän yksinäiseltä se näytti. :(

Voin kyllä suositella meidän osaltamme Palmitos Parkia. Lasten kanssa siellä varmasti menee helposti yksi päivä. Meillä Luukas lähinnä istuskeli vaunuissa, mutta näytti kuitenkin tykkäävän. Ja parasta kaikessa oli se aito ilo, joka sen silmissä loisti delfiinejä katsoessa. :)

Tässä meidän pari autoilupäivää. Seuraavaan juttuun tulee sitten loput kuvat/tapahtumat. Nämä nyt on vähän pintapuolisempia matkailujuttuja kun olen yleensä laitellut, mutta jotenkin tuntuu, että vaikka loma oli ihan mukava, ei siitä paljon jaettavaa irti saanut.

perjantai 24. helmikuuta 2012

rv 18+0

Uusi viikko alkaa taas. Enää kaksi viikkoa puoleen väliin ja vähän yli sen, niin on rakenneultra. Energinen keskiraskaus taitaa jäädä vaan haaveeksi, koska viime viikonlopun jälkeen on jaksaminen taas ollut vähän niin ja näin. Tänään nukuin yksi ja puoli tuntia kun Luukas nukkui. 

Tänään ja eilen on ollut vähän muutenkin "huono" päivä. En edes tiedä mistä se johtuu, mutta kiukuttaa ja väsyttää. Toivotaan, että viikonloppu korjaisi tilanteen ja päästäisiin taas vähän tekemäänkin jotain.

Masu 18+0
Käytiin tänään Luukaksen kanssa extempore-kahvilla (siis leivällä ja limsalla) hyvän ystäväni ja hänen tyttönsä (kohta 1v, Luukaksen pikkuserkku) kanssa. Piristi päivää kyllä tosiaan. Musta on tullut niin laiska lähtemään minnekään pojan kanssa, pitäisi yrittää muuttaa tilannetta.

Fredrika
Kiitos Linda mukavasta seurasta ja piristyksestä. :)

Tämän illan ohjelmassa ainakin yksi leffa (vuokrasin kaksi: Mikalle toimintaa ja mulle komediaa :) Huomenna sitten toinen, jos ei ehdi tänään molempia. Viikonlopun ohjelmasta ei mitään tietoa. Mietin sitä teatteria Seinäjoella, mutta myöhässä olin. Kaikki esitykset loppuunmyyty. Harmittaa, mutta enpä mä aiemmin voinut katsella niitä kun ei tiennyt menoista. Pitää sitten vain keksiä jotain muuta. :)

Leppoisaa perjantaita!

torstai 23. helmikuuta 2012

Pikku tiikeri 1½ vuotta!

Aamuvirkku
Mun pikku kulta on tänään 1½ vuotta. Käytiin sen kunniaksi neuvolassa. Pituutta pikkuiselle on kertynyt 80,5 cm ja painoa 10,7 kg. Alakäyrillä mennään, mutta eihän me Mikan kanssa mitään isoja olla... Pituus voisi olla enemmän ennusteista päätellen, mutta uskon, että ottaa jossain vaiheessa kiinni. :)

Pari iltaa sitten otimme Luukaksen pinnasängystä pois laidan. Eli pääsee sinne nyt itse ja mä säästyn turhalta nostamiselta. Pelkäsin aluksi millaisia ongelmia se öisin aiheuttaa, Luukas kun ei nuku vieläkään täysiä öitä. Tähän asti se nyt on ollut sitä, että tullaan siltä sängystä pois ja ollaan ovella vastassa. Viime yönä tosin Mika oli jättänyt oven auki, Luukas oli puolimatkassa keittiöön jääkaapille kun pääsin ylös sängystä. Aamulla (kuudelta, oi miksi?) Luukas oli kerennyt hakemaan kuvassa olevan hatun päähänsä ja istui sohvalla hokien "Ei nää muu...". Eli muumit piti saada päälle, kun pikku kakkonen ei ollut vielä alkanut.

Ei kun muumit päälle vaan ja päätä tyynyyn. Makoilin sen 20 minuuttia sohvalla unisena, ennen kuin kuuluu "loppu!".

Ja tuo tutti... Meillä oli niin hyvässä vauhdissa se vieroittaminen ennen matkaa. Mutta nyt se on varmaan mun lyhyestä pinnasta kiinni, että tutti löytää tiensä suuhun vähän väliä. Öisin yleensä, mutta myös eilen matkalla Kokkolaan. Eikä siitä tutista niin helposti aamuisin luovutakaan.

Tänään mulla on ihan tööt-olo. Haluaisin vain makoilla sohvalla ja nukkua. Mutta eipä se kovin hyvin onnistu. Välillä ollaan nimittäin pöydällä ja välillä sen alla. Ja vähän väliä kuuluu komento: "Mamma!"

Huomenna on onneksi perjantai.


keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Tämä ei ole ruokablogi mutta...

... en voi itselleni mitään ja jaan teille tämän päivän ruokakokemuksen. :)

Illallinen
Tiedättekö tunteen, kun menette ruokakauppaan valmiin listan kanssa ja sitten sieltä vaan pomppaa jotain esille, jota haluat juuri nyt? Jotain sellaista, mitä ei ole ajattelutkaan, mutta siinä se vaan on. Houkuttelevana. Pakko ottaa kärryyn ja illallissuunnitelmat menevät ihan uusiksi.

Tänään mulle kävi näin kun näin tänään paistettuja patonkeja kaupassa. En vaan voinut vastustaa. En edes muista milloin olisin syönyt tällaista patonkia viimeksi, mutta nyt vain alkoi tehdä niin mieli. Mietin päässäni, että kotoa löytyy tuorejuustoa, salaattijuustoa ja salaattiaineksia. Mutta jos illalliseksi tätä ajattelin tarjota, niin jotain muutakin piti saada.

Lihahyllystä löytyi kanaa, jossa oli panerointipussi mukana. En ollut ennen kokeillut ja kun päällä oli -40% lappu ja päiväystä perjantaille, päätin kokeilla. Menestys oli suunnaton täällä kotona. Luukas tykkäsi, mies tykkäsi ja minä tykkäsin.

Olin päivällä koulutuksessa Kokkolassa. Asiakkuuksien hallintaa tällä kertaa. Siellä kokouspaketti maksaa 16 € ja sillä saa pari leipää, teetä (tai kahvia), lounaan (juustomakkaraa, lohkoperunoita ja salaattia), jälkiruoan (pannaria) ja iltapäivä teen (kahvin) pullan kanssa. Laadussa ei ollut valittamista, mutta tykkäisin enemmän, jos maksaisin vain lounaasta ja muut sitten ostaisin tarpeen mukaan.

Huomenna Luukaksen 1,5 neuvolalääkäri ja sitten töitä. Toivottavasti lumisade lakkaisi, koska huomenna ei ole aikaa lumitöille. :)

Kivaa iltaa!

tiistai 21. helmikuuta 2012

Laskiaistiistain hernekeitto

Laskiaistiistaihin kuuluu ehdottomasti hernekeitto. Meille on tullut jo perinteeksi käydä Mikan äidin luona laskiaishernekeitolla. Ja jälkiruoaksi vohveleita. :)

Nyt on maha niin täynnä, että kun sain Luukaksen nukkumaan, taidan itsekin lähinnä viettää aikaa sohvalla. Vaikka tekemistä olisi kyllä paljon. :D


Luukas söi toista kertaa elämässään hernekeittoa. Viime kerralla oli huonot seuraamukset, katsotaan miten käy. Toivottavasti ei perästä kuulu... Mutta maistui, kaikki lautasella oleva meni. Vohvelit jäi kyllä syömättä. :)


Eihän se mikään maailman kaunein ruoka ole... Mutta hyvää ja itsetehtyä (tai siis ei mun tekemää...). Mä tyydyn aina vaan purkkihernekeittoon, joka kyllä sekin maistuu.

Viime raskaudessa en pystynyt loppuvaiheessa hernekeittoa syömään, närästi niin paljon. Ja sitten oli vielä imetysaika, jolloin sitä ei tullut syötyä lainkaan. Nyt siis sain vielä nauttia siitä ja toivottavasti närästys muutenkin pysyy poissa, sitä kun ei ole vielä ainakaan tässä raskaudessa ollut. :)

Ulkona sää vaihtelee lumisateesta auringonpaisteeseen. Ulkona oltiin Luukaksen kanssa tekemässä lumityöt, mutta nyt sitä lunta taas tulee. Illalla jatkan vielä laskiaisherkuttelua sillä, että käyn hakemassa äidin luota nekkuja. :P

Rattoisaa laskiaistiistaita!

PS: Resepti hernekeitolle löytyy kommenteista, jos joku sitä tarvitsee. :)

maanantai 20. helmikuuta 2012

Gran Canaria, osa 1

Meillä oli ollut pari kuukautta mietinnässä, josko lähtisimme ulkomaille kun Mika täyttää 30. Ei ehditty silloin kuitenkaan, kun haluttiin odottaa ensimmäisen ultran yli. Matkakohteen valinnassa oli omat hankaluutensa tällä kertaa, ei viitsinyt lähteä vain sinne, minne halvimmalla pääsi. Egypti oli poissa laskuista, koska oon ollut siellä aika monta kertaa, enkä nyt raskaana viitsinyt sinne lähteä. Lapsen kanssa Kanaria tuntui paremmalta vaihtoehdolta.

Ensiksi katsoimme kahden viikon matkoja, ne kun liikkuu samoissa hinnoissa kuin viikon matkat kun äkkilähtöjä katsoo. Ei löytynyt mitään... Sitten katsoimme viikon matkoja. Hinnat olivat 800 €/viikko, ilman aterioita. Oli jostain syystä aika huono tilanne äkkilähdöissä. Sitten yksi päivä ennen Mikan lounasta löysin Lomamatkoilta kahden viikon matkan Maspalomasiin, Gran Canarialle. Ja All Inclusive samaan hintaan. (800 €/vko/hlö) 

Alkoi pyykkääminen, pakkaaminen ja kaikkee mitä matkaa ennen pitääkään tehdä. Viikko oli aikaa lähtöön.


Kolme matkalaukkua, yhteensä 50 kiloa. Jo sinne mennessä siis. Mutta painoa selittää osaksi se, että otin Luukakselle mukaan aika paljon kaikkea syömistä ja vaippoja. Mä kun en tiennyt miten Luukas suhtautuisi paikalliseen ruokaa (ja onneksi otin mukaan, kaikelle oli käyttöä). Mutta painoa oli saman verran takaisin tullessakin.


Jännitin lentomatkaa aika hirveästi. Pelkäsin, ettei siitä tulisi pojan kanssa mitään. Saatiin koneen perimmäiset paikat ihan vessan vieressä (sen missä oli hoitotaso) ja vieressä oli vapaa paikka.


Luukas nukahti jo ennen kuin noustiin ilmaan. (Lähtö oli kahdeksalta aamulla.) Joten eipä ainakaan nousun aikana mitään ongelmia ollut. Tutti otettiin takaisin käyttöön matkan ajaksi. Se oli hyvä ratkaisu siellä, mutta tällä hetkellä kyllä ärsyttää, koska kotonakaan ei tutista ole päästy eroon.


Luukas antoi kiltisti meidän syödä ennen kuin heräsi. Ja sitten kun heräsi, niin lueskeli kirjoja ja katseli piirrettyjä, Hieman penkkitila rajoitti menohaluja, mutta kyllä siinäkin riitti katsomista.


Hotelliin tullessa oli iltapäivä. Käytiin välipalalla ja tutustuttiin hotellialueeseen. Luukas tykkäsi ainakin siellä olleesta leikkipaikasta ja liukumäestä tuli liuttua monta kertaa.


Seuraavana aamuna mun annettiin nukkua hetki sen jälkeen kun Mika nousi ylös. Mika ja Luukas ulkoilivat sitten terassilla ja ottivat valokuvia. Näin Luukas poseeraa. :)

Ensimmäisessä kerroksessa, varjopuolella sijaitsi meidän huoneemme. Aika lähellä allasta oltiin, mutta kyllä Luukas aika kiltisti tuossa pysyi, eikä lähtenyt altaalle juoksentelemaan. Kerran käytiin Luukaksen kanssa altaassa. Oli aivan liian kylmää vettä, että siellä olisi pystynyt olemaan. Vaikkakin se oli lämmitetty. Erillistä lastenallasta tässä hotellissa ei ollut, joka harmittaa tosi paljon.


Iltapäivällä käytiin kävelyllä Maspalomaksen rannalla. Käytiin katsomassa Faron majakkaa, joka tuossa näkyy Mikan taustalla.


Päiväunista otettiin kyllä hyöty irti. Eipä hotellihuoneesta paljon mihinkään menty kun Luukas uniansa nukkui. Ja aina ei vaunuissakaan viitsinyt nukuttaa (oli liikaa mielenkiintoista katseltavaa), joten annettiin itsellemme lupa nauttia myöskin päiväunista. :)


Hotellihuoneessa oli matkasänky Luukakselle. Harmi vain, että se mahtui ainoastaan olohuoneeseen, joten siellä Luukas sitten nukkui suurimman osan yöstä. Aamuyöstä otin usein nukkumaan viereen, kun uni ei tullut tuossa sängyssä uudelleen. Mutta olihan tuo kiva paikka leikkiäkin.


Terassia enemmän vietettiin aikaa huoneen etupuolella. Siihen paistoi aurinko ja sitten siinä oli hiekkaa, jossa Luukas pääsi sitten leikkimään. Eikä tarvinnut miettiä sitä uima-allasta.


Käveltiin loman aikana paljon. Tässä oltiin matkalla Playa del Inglesiin ja matkalla tuli palmupuisto vastaan. Käytiin kävelemässä läpi ja ihmeteltiin kuinka paljon erilaisia palmujakin on. Meille ne on kaikki vaan palmuja, mutta esim. thaimaalaisella niillä oli kaikille oma nimensä. Niin kuin meillä esim. koivu, tammi, kuusi, mänty jne... Ehkä ne on niille sitten vain puita? :D


Rankan ylämäen jälkeen päästiin näköalapaikalle, josta näkikin tosi hienosti koko Maspalomaksen yli. :)


Sama paikka illalla Maspalomaksen suuntaan.


Käytiin kävelemässä Maspalomaksessa sijaitsevan "huvipuiston" Holiday Worldin läpi. Sieltä löytyi kummallisia peilejä... Mulla on ihan Marge Simpsonin tukka. :D Luukas tosin pelkäsi siellä kovia ääniä, joten lähdettiin nopeasti pois.


Mutta pelihallissa oli sitten kivaa. Luukas pääsi lentelemään lentokoneella ja ajamaan autolla. Tämä sijaitsi siis samassa paikassa kun tuo Holiday World.

Tässä alkulomaa siis vähän. Tämän jälkeen tulossa auton vuokraamista ja sairastelua. Palataan pian. :)

Lisää kavereita puolen hehtaarin metsästä

Vaikka eiliseltä kirpparireissulta ei paljon mitään löytynyt, niin tämän ajattelin esitellä. :)

Uusi kaveri vasemmalla

Kirppikseltä löytyi kani-pehmo edullisesti. Vaikka sillä oli hieman korva kärsinyt pääsi se muiden puolen hehtaarin metsän asukkien seuraan. :) Nalle Puhin Luukas sai heti syntymäpäivänään ja muut sitten ovat tulleet sen jälkeen. Pieninä leluina (esim. mäkkärileluina) meillä on lisäksi Kengu, Ruu, Kani, Nasu, Nalle Puh... Iso Nalle Puh Luukakselta puuttuu, se olisi kiva saada joskus. Tai ei mitään hirveän isoa vaan näiden muiden kokoinen. Pikkuinen Nalle Puh kun on Luukaksella unikaverina. :)

Mukavaa maanantaita!

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Se oikea laskiaspulla

Eilen tehdyt pullat päätyivät tänään sitten laskiaspulliksi. Kermavaahdon ja hillon kanssa tottakai.

Pahoittelen salamaa, meillä on pimeää. ;)
Mäkeen ei tänään päästy. Hankeen kuitenkin, kun jumituin autolla pihaan... Kirppiskierros tehtiin, mutta eipä sieltä mitään mainittavaa löytynyt.

Kerma ainakin maistui.
Oikein mukavaa viikonalkua kaikille!

lauantai 18. helmikuuta 2012

Tulevat laskiaispullat

Tänään se iski. Energiapuuska. Ehkä tästä alkaa nyt sitten energinen keskiraskaus tai ainakin niin toivon. Tai toivottavasti tämä kestää ainakin enemmän kuin tämän päivän. Joten tässä energiapuuskassa tein huomiseksi laskiaispullat valmiiksi. :)

Pullaa ja maitoa
Ja täytyihän niitä maistaa heti tuoreeltaan. Nyt jälkikäteen voisin sanoa, että olisi varmaan kannattanut pyöritellä pullia vähän enemmän... :D


Peruspullat 
30-35 kpl:tta pieniä pullia, n. 25 isompia

5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
1½ dl sokeria
1 rkl kardemummaa
14-15 dl jauhoja
150 g margariinia

1 kananmuna
raesokeria

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liota hiiva siihen. Lisää kananmuna, suola, sokeri ja kardemumma. Sekoita. Lisää puolet jauhoista ja sekoita voimakkaasti. Lisää sen jälkeen pehmennyt margariini ja loput jauhoista. Alusta niin, että taikina irtoaa reunoista. Anna kohota liinan alla n. puoli tuntia.

Tee taikinasta pullia ja laita ne kohoamaan pellille liinan alle. Voitele pullat ennen uuniin laittoa kananmunalla ja ripottele raesokeria päälle.

Paista 200 asteessa 12-15 min. uunin keskitasolla.


Huomenna nämä saavat sitten väliinsä mansikkahilloa ja kermaa. Tuleeko teillä samoin vai suositteko mantelimassaa?

Mukavaa laskiaista!

Perjantain pelit

Tykätään Mikan kanssa kumpikin lautapeleistä. Niitä vaan tulee otettua esiin ihan liian harvoin. Eilen kuitenkin päätettiin, että TV pysyy kiinni ja pelataan jotain.

Peliksi valikoitui Carcassonne, joka taitaa olla kummankin lempipeli. Mä en ole sitä niin hirveästi pelannut ennen kuin hankittiin se, mutta Mikalla oli siitä kokemusta. Nyt vasta olen alkanut oppimaan, kuinka esim. pelloilla pelataan. :)

Valmis pelilauta pelin lopussa
Eilinen peli päättyikin sitten mun voittoon, koska vihdoin uskalsin pelata pelloilla. :) Tai oikeastaan vain mitätöin kummankin pisteet, mutta en antanut Mikalle ylimääräisiä kolmeakymmentä pistettä.

Carcassonnen idea on siis seuraava: on tietty määrä ukkeleita, joilla voi vallata linnoja, teitä, peltoja ja luostareita. Nostetaan vuorotellen laattoja, jossa on sitten näitä edellämainittuja tai niiden osia. Sitten ne asetellaan pelilaudalle niin, että ne parhaiten palvelevat omia päämääriä.

Olisi kiva saada jotain lisäosia tähän, tai ainakin lisälaattoja. Mika ehdottikin, että ostettaisiin toinen peruspeli, niin saataisiin tuplamäärä laattoja.

Muita suosikkeja meillä on Dominion, Odin's table, Monopoly ja Trivial pursuitit. Tai oikeastaan minä tykkään Trivialista ja Monopolysta, mutta Mika ei niinkään. :D Onko teillä omia lautapelisuosikkeja?

Uskon, että lautapelejä tulee pelattua Luukaksenkin kanssa sitten kun vähän kasvaa. Mulla taitaakin olla säästössä esim. yksi muumipeli ja Mikalla on mm. muuttuva labyrintti tuolla hyllyssä. :)

Mitäs mukavaa lauantaille keksisi? :)

Ihanaa lauantaita!

perjantai 17. helmikuuta 2012

rv 17+0

Tänään alkaa sitten kahdeksastoista raskausviikko. Olo on kutakuinkin normaali, vaikkakin päänsärky on päällä melkein koko ajan.

Maha 17+0
Mahakaan ei ole niin kauheasti kasvanut, vaikkakin pidän mieluummin päälläni jotain muita housuja kuin farkkuja. :) Mutta kyllä se vatsa alkaa kuitenkin olla jo tiellä, ainakin jonkinverran. Kenkiä sitoessa on pakko kyllä polvistua sitomaan ne, eikä vain taivuttaa itseänsä eteenpäin. Eilisellä FCT-tunnilla yritin näyttää erästä vatsalihasliikettä, siinä onnistumatta hirveän hyvin. En nyt yhtään muista millä viikolla suorien vatsalihasten teko pitikään lopettaa? Mutta ehkä tässä pikku hiljaa.

Ja alavatsan krampit... Siis sen huomaa, että se on ihan lihasperäistä, mutta eilen kun nostin lasin lattialta, niin nousin liian nopeasti ylös ja alavatsaa kramppasi. Eikä muutenkaan nostot enää niin hyvin mene. Pojan siirto äsken sohvalta sänkyyn nukkumaan oli jo vähän taiteilua. Kun siis itse makasin siinä vieressä sohvalla... Lumityöt, puunkantamiset ja ostoskassien kantaminen alkaa olla siinä rajoilla, mitä pystyy tekemään.

Huomaan kyllä, että viime raskaudessa mulla oli lihakset paremmassa kunnossa ja muutenkin kunto oli parempi. Mutta viimeksi synnytyksen jälkeen mulle neuvottiin, että älä sitten treenaa itseäsi niin hyvään kuntoon, jos toinen lapsi tulee muutaman vuoden sisään... Olenkohan mä noudattanut tätä neuvoa liiankin hyvin?

Viime raskaudessa himoitsin roskaruokaa, mäkkärin sundae-pehmistä kinuskikastikkeella, lauantai-makkaraa jne... Nyt tekee mieli kaikkea raikasta. Salaattia, hedelmiä, maitotuotteita... Oi kun saisin appelsiiniriisiä nyt! Persikoita on mennyt muutamana iltana ja päärynää... Jugurtti, maito ja rahka olisi tosi hyviä nyt. Harmi vain, että kaappi on tyhjä ja kauppaan pääsen vasta illalla.

Suolainen ruoka ällöttää nyt. Kaikki maistuu liian suolaiselta. Niin suolaiselta, ettei pysty syömään. Tänään jäi juustot lautaselle, kun olivat niin suolaisia. Jännä juttu, mä kun yleensä oon suolaisen ystävä... Siis sipsien jne... Ehkä kroppa yrittää viestittää, että nyt pitää vähentää suolankäyttöä. :)

Pitäisi ensi viikolla varata aika rakenneultraan. Niillä on niin tyhmät soittoajat, etten mä koskaan muista/ehdi soittaa sinne. Ensi tiistaina sitten pitää pistää hälytys puhelimeen. Ollaan kyllä ajateltu kysyä sukupuoli siellä. Onhan se toisarvoinen asia ja muut rakennejutut on tärkeämpiä, mutta jos se näkyy, haluan tietää. Mulla on monta laatikollista Luukaksen vaatteita odottamassa läpikäyntiä. Jos pikkuveli on tulossa (niin kuin minä arvelen) niin saavat jäädä sellaisinaan varastoon ja sitten käyttöön. Mutta jos olisikin pikkusisko tulossa (niin kuin Mika uskoo) niin noukin sieltä sivuun/myyntiin poikamaisimmat vaatteet. Ja olisihan se kiva tietää, voisi nimiäkin pohtia. Tytölle meillä on vahva nimiehdokas, mutta pojalle ei vielä mitään...

Ja joo, täällä Luukas on edelleen kipeänä. Nukahti raukka sohvalle kun katsottiin Nalle Puhia. Joten kotipäivä tulossa. Illalla sitten kauppaan ja nauttimaan viikonlopusta. Laskiaissunnuntaikin on, joten pullia olisi kiva leipoa. Meidät on kutsuttu yksiin avoimiin oviin, missä Luukas pääsisi ehkä ratsastamaan. Toivottavasti on sunnuntaina kunnossa!

Ihanaa perjantaita!