tiistai 27. tammikuuta 2015

Rv 30


Eilen tuli täyteen rv 30+0. Tätä (viimeistä) raskautta on jäljellä jotain 8-12 viikkoa. Tällä kertaa odotan malttamattomasti, että saisin jo vauvan syliin. En voi sanoa, että nauttisin tästä olotilasta. En tiedä mikä sitten siihen vaikuttaa, mutta kyllä edelleenkin allekirjoitan väitteeni, että kesällä on mukavampi olla viimeisillään raskaana kuin talvella.

Pimeys, vaaterumba (sekä oma että poikien), flunssakausi... Tarvitseeko sanoa lisää?

Olo on tällä hetkellä raskas, niin kuin kai viimeisellä kolmanneksella usein on. Pahinta on edellisistä raskauksista tuttu kylkikipu, joka tuntuu oikealla puolella alimpien kylkiluiden tienoilla. Kipu on todella paha, jos olen ajanut autoa tai istunut kauan. Parasta olisi seistä tai maata. Seisoessa taas tulee toinen loppuajan vaivoista, eli jatkuva pissahätä. Tuntuu, että juoksen vessassa jatkuvasti ja mielestäni juon liian vähän. Jano vaivaa varsinkin iltaisin ja yritänkin juoda, mutta se tarkoittaa yleensä 1-2 vessareissua/yö.

Mielialatkin  vaihtelevat todella paljon, mutta pääosin olen huonolla tuulella. En todellakaan haluaisi purkaa huonoa oloa lapsiin tai Mikaan, mutta eipä täällä ole muitakaan. Siksi olen yrittänyt aktiivisesti keksiä lapsille tekemistä, vaikka he ovatkin olleet sairaana.

Itsekin sain nyt sitten flunssan. Taas. Muistan kuinka Luukaksen odotusaikana ja vauvavuotena sain olla terve yli vuoden putkeen, mutta nyt kun kerhosta tulee pojille pöpöjä, niin eiköhän ne tartu meihinkin. Ja tämä jos mikä saa mielen vieläkin huonommaksi. Yritä nyt yskiä tai aivastella ilman, että vatsaan ei satu.

Ärsyttää itseäkin kun pää on täynnä negatiivista höttöä. Yritän keksiä positiivisia juttuja, miettiä vauvalle nimeä jne... Nimeä ei ole vielä löytynyt, mutta kyllä nyt tytön nimen saan kirjoitettua esitietolomakkeeseen mutta pojan nimistä ei ole mitään aavistusta. Mennään nyt kuitenkin sillä, että tulokas on tyttö. Muuten poika saa pukeutua vaaleanpunaiseen, koska niitä on nyt pestynä. :)

Tällä hetkellä nyt odottelen "äitiysloman" alkamista. Tilanne ei tästä kovin paljon muutu, mutta muutama työjuttu on vielä hoidettavana. Kelan jutut on hoidettu ja virallisesti tuo loma alkaa 28.2. Aika tasan kuukauden päästä siis.

Viikonloppuna kävin lauantaina itse kävelyllä, joka sai aikaan muutaman vauhtia hidastavan supistuksen. Muuten harjoitussupistuksia on ollut aika vähän. Sunnuntaina käytiin koko perhe lumikengillä metsässä retkellä, jolloin ei ollut mitään ongelmaa. Se oli kyllä todella kiva retki. :) Oli tarkoitus laittaa siitäkin kuvia ja juttua blogiin, mutta en ole vieläkään oikein sinut uuden koneeni kanssa.

Aikamoista tajunnanvirtaa tämäkin teksti, mutta eipä tässä olotilassa paljon muuta irtoa. Parempi varmaan vain sulkea kone ja ottaa kirja käteen. :D

4 kommenttia:

  1. <3 mulla on ollut paljon supistuksia ja ne ovat asettaneet omat rajoitteensa arkeen. Nuo kipeät supistukset etenkin harmittaa kun sitä helposti alkaa ajattelemaan, että vauva syntyisi etuajassa.. Sitten jos/kun ei synnykään on kahta kauheampi kärvistellä sinne viikolle 42.. Mun vatsa on järkyttävän iso - voisi luulla että LA on jo vaikka heti huomenna :D hiukan vajaa 2 kk jäljellä - vielä. En voi minäkään sanoa nauttivani tästä kovin.. Haleja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastasin jo aiemmin pitkästikin, mutta kun en ollut kirjautunut sisään niin hävitti koko tekstin.

      Mutta jos nyt kokeilisin uudelleen...

      Kovasti jaksamisia supistusten kanssa. Itselläni ei supistuksia pahemmin ole nyt ollut. Enemmän tuo kylki vaivaa, jonka takia pitää mennä useasti makuulle.

      Sulla oli varmaan jo äitiysloma alkanut? Koitahan lepäillä! :)

      Poista
  2. Paljon onnea kolmosesta :) oon pitänyt blogi hiljaiseloa, mutta täällä taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli jäänyt tämä kommentti välistä kokonaan.

      Kiitoksia onnitteluista! :) Kiva, että olet takaisin blogimaailmassa. :)

      Poista

Kommentti ois kiva, mutta ei pakko. :)