sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Sunnuntaikätköilijöitä

Tänään Mika ehdotti, että lähtisimme koko perheen voimin geokätköilemään. Eilinen kun meni sillä lähinnä rakentaessa ja itse olin vähän siellä sun täällä lasten kanssa. (Siitä kuva-aineistoa tulossa. :D)

Joten Mika sitten etsi kätköt netistä, latasi laitteeseen ja laittoi vielä reitin, missä järjestyksessä mitäkin etsittäisiin. Netissä kätköjä selaillessa iskee vaan ahneus, tulee otettua liikaa kätköjä kun ajattelee, ettei tuossa nyt kauan mene... Itse sorrun siihen usein. Mutta lasten kanssa realismi iskee aika nopeasti samalla kuin takapenkiltä kuuluu ensimmäiset heräilyn äänet...

Ensimmäinen kätkö esitteli upean rannan.
Tämä oli meille kesän geokätköilykauden aloitus, ollaan vähän myöhässä, mutta minkäs teet kun on kaikkea muutakin hommaa. Otettiin tänään suunnaksi etelä ja siellä Vexala, Munsala ja mitäs niitä nyt siinä onkaan...

Pari ekaa kätköä oli rannan lähettyvillä. Ensimmäinen ranta oli kyllä niin upea, että sinne lähdemme kyllä viettämään jotain lämmintä kesäpäivää vielä tänä kesänä. Eikä varmaan ole koskaan liian täyttä. ;)

Toinen ranta ei ollutkaan sitten mikään ihmeellinen ja itse kätkökin oli syvällä metsässä.

Luukas heräsi aarrejahtiin.
Toisella rannalla ollessa Johannes vielä nukkui, mutta Luukas tuli rannalle juoksentelemaan ja juomaan mehua sillä aikaa kun Mika kävi kätköpurkin etsimässä.

Munsala kyrka
Kirkollakin käytiin, mutta vain ulkopuolella. Tässä oli aika hauska kyltti juuri kirkonportin ulkopuolella. :D

Photo a day 090613
"From down low"
Seuraavassa kätkössä oli maasto vitonen eli hankalimmasta päästä. Kävin katsomassa, että Mika pääsi ylös kivelle ja löysi purkin, jonka jälkeen palasin autolle Johanneksen kanssa. Luukas jäi vielä ulos odottelemaan Mikaa. Vähän ajan päästä Luukaskin halusi autoon. Sitten aloinkin ihmetellä, että miksi Mika ei tule autolle. Luukas sanoi Mikan tulleen alas kiveltä ja jouduin vielä varmistamaan, että eihän se tippunut sieltä. Ei kuulemma. No, jätin pojat autoon ja menin katsomaan tilanteen.

Eihän sieltä meinannut päästä alas, jos ei halunnut itseään loukata. Yhteispelillä saatiin Mika sitten turvallisesti kiveltä alas ja päästiin jatkamaan kätköilyä. Tällaisilla kätköillä kaveri on hyvä olla olemassa. :)

Matkalla kätkölle ylhäältä löytyneiden valjaiden avulla.
Yhteensä kätköjä löytyi kymmenen, joka oli ihan hyvä saavutus. :) Pari jäi vielä hakematta suunnitellulta reitiltä, kun kello alkoi olla jo ihan liikaa. Mutta ainakin on jotain hakemista kun mennään sinne rannalle sitten. ;)

Blondi rannalla
Oli oikein mukava sunnuntai-päivä ajelulla ja kätköjä etsimässä. Mika niistä nyt löysi suurimman osan, mutta mä yritin olla hengessä mukana. :D

Jospa meistä nyt taas tulisi aktiivi-kätköilijöitä, sunnuntaikätköilijöiden sijaan. Mutta ehkä siihen ei vielä tänä kesänä ole kunnolla aikaa. Muutaman vuoden päästä pojat ovat sen verran isoja, että jaksavat ja pystyvät olla mukana enemmän. Tämä on kyllä niin kiva yhteinen harrastus. :)

Löytyykö lukijoista kätköilijöitä? Mikä on haastavin kätkö, minkä te olette hakeneet? :)

1 kommentti:

  1. Me ollaan todellisia sunnuntaikätköilijöitä :) Klan ja Jeppiksen suunnalta löytyy tosi kivasti kätköjä, mutta tuolla sisämaassa meidän nurkilta ollaan ne muutamat kaikki haettu. Täytyis lähteä tuolla tavalla auton kanssa oikein retkeilemään ja hakemaan kätköjä koko päiväksi. Sitten kun tytär oppii kävelemään, niin olis myös mukavampi hakea niitä kätköjä.

    VastaaPoista

Kommentti ois kiva, mutta ei pakko. :)