Rv 40+0: Synnytyskertomus

6.4.2015 rv 40+0

Päivitän aamulla Facebookiin jotain lasketusta ajasta ja siitä, ettei tämä vauva synny koskaan. Edellisenä iltana on ollut jonkunlaisia supistuksia, mutta hyvä kun niitä sai kellotettua, kun en ollut varma, että supistiko vai ei. Olin varma, että tässä menee vielä kauan.

Meillä oli Mikan kanssa kihlapäivä 5.4, mutta ei pääsiäissunnuntaina vielä ehditty käymään missään. Äitini otti sitten pojat hoitoon ja me lähdimme Mikan kanssa syömään. Syömisen jälkeen päätimme mennä hetkeksi kotiin ja katsoa jonkun jonkun elokuvan. Valikoimme Filmnetistä Hercules - leffan ja aloimme katsoa sitä. Torkuin välillä, mutta pääsääntöisesti leffa tuli kuitenkin katsottua.

Kun elokuva loppui noin kello 17, sanoin että lähdetään hakemaan pojat kotiin. Kävin sitä ennen kuitenkin vessassa ja silloin pyyhkiessä paperiin tuli jotakin vaaleanpunaista. Mietin olisikohan se lapsivettä. Pojista kun vedet menivät vasta salissa. Lähdimme kuitenkin vanhempieni luokse, mutta otin poikien yökassin mukaan. Ajattelin, että voisivathan he jäädä yöksi sinne, jos vaikka sattuisi lähtö tulemaan. Sairaalakassin jätin kuitenkin kotiin.

Vanhempieni luokse mentyä tunsin enemmän jotain valuvan housuun, joten epäilyni vesien menosta vahvistui. Soitin Kokkolaan synnytysosastolle ja käskivät tulla näytille, koska streptokokki b oli positiivinen. Jos vedet ovat menneet, antibiootti aloitetaan samantien.

Mika lähti hakemaan isäni autolla sairaalakassia ja minä ajoin meidän automme Mikan isän luokse. He kun menisivät hakemaan pojat aamulla, että äitini pääsisi töihin. Tässä vaiheessa ei supistellut, joten olo oli suhteellisen normaali.

Lähdimme isäni autolla Kokkolaan noin kuudelta. Matkan aikana tuli ehkä pari supistusta.

Sairaalassa menimme sitten sisäänkirjautumaan ja tutkimuksien perusteella vuoto oli lapsivettä. Kohdunsuu oli auki 5 cm. Siirryttiin samantien saliin, koska käyrillä istuessa supistuksia tuli tasaiseen tahtiin vaikka en itse niitä sen pahemmin pannut merkille.

Salissa pyysin lämpöpusseja, joilla sitten helpotin oloa kymmeneen asti illalla. Silloin vuoro vaihtui ja uusi kätilö tuli paikalle. Supistuksia oli alkanut tulla tiheämpään tahtiin ja ne alkoivat muuttua kivuliaammiksi. Pyysin kohdunkaulanpuudutteen ja kätilö teki sisätutkimuksen sitä varten. Totesi kohdunsuun olevan auki 4 cm ja tunsi siellä jotain "kummallista". Alkoi vähän tuntua, että tämähän ei etene mihinkään.

Tarjoilut salissa tytön synnyttyä.

Lääkäri tuli paikalle hetkeä myöhemmin tekemään uuden sisätutkimuksen ja pistämään puudutteen. Hän sanoi kohdunsuun olevan auki 7 cm ja selitti sen "kummallisen" olevan harvinaisen vahvat kohdunkannattimenlihakset (tai jotain muuta vastaavaa...). Ilmeisesti ei ole vaaraa kohdunlaskeumasta sitten. Kyllä siitä joogasta/pilateksesta jotain hyötyä on. :D

Sain puudutteen ja hetkeä myöhemmin sain vielä toisenkin. Niistä ei tuntunut olevan hirveää hyötyä, mutta ehkä niiden pistäminen laittoi synnytykseen vauhtia. Sain lisäksi lihakseen jotain rentouttavaa, joka auttoi sitten hieman rentoutumaan.

Tästä ei mennyt kovin kauaa, niin alkoi jo tulemaan tarve ponnistaa. Kätilö toppuutteli, koska reunaa oli vielä jonkun verran jäljellä. Sanoi, että jos alan nyt ponnistamaan niin synnytys pitkittyy. Onneksi ei mennyt kauan, niin sain luvan aloittaa ponnistamisen. Otin ponnistusvaiheeseen avuksi ilokaasun, että pystyin hieman rentoutumaan supistusten välillä.

Tyttö syntyi muutaman supistuksen jälkeen kello 23.53. Juuri ja juuri maanantain puolella siis. Tyttö sai syntyessään täydet kymmenen pistettä ja sai heti tulla rinnalle makoilemaan. Istukka syntyi sitten noin kymmenen minuutin päästä.

Tyttö nirhaisi kyynärpäällään hieman syntyessään, joten tikkejä tuli muutamia. Siihenkään ei puudutukset auttaneet, joten sain siinä tyttö rinnallakin sanoa välillä auts...



Alle vuorokauden ikäisenä

Suihkuun meneminen ei ollutkaan niin helppoa sitten kun sain luvan sängyltä nousta. Toinen jalkani oli niin puuduksissa, että se petti alta. Onneksi kuitenkin sain suihkuttelut hoidettua ja kätilö oli Mikan kanssa samaan aikaan kylvettänyt tytön. Saatiin tarjoilut saliin ja siellä vierähtikin pari tuntia ennen kuin siirryin osastolle vauvan kanssa. Sinnekin minut kärrättiin pyörätuolilla, kun jalka ei kantanut. Seuraavana aamunakin oli vielä hieman hankalaa, joten kyllä joku puudute ainakin tehosi. :D

Synnytys siis meni ihan hyvin. Ensimmäinen vaihe kesti 4h 50 min. ja toinen vaihe 3 minuuttia. Kestoltaan siis aika sama kuin Johanneksen synnytys, mutta nyt olin sairaalassa koko ajan. Luukaksen synnytys olikin sellainen maraton, että nämä noin viiden tunnin synnytykset oli kyllä helppoja siihen verrattuna.

Tyttö painoi syntyessään 3180 g ja pituutta oli 47,5 cm.



Minä ja lapset

-----

Täällä tällä hetkellä kaikki ihan ok. Itse olen kärsinyt flunssasta nyt viikon, eikä se tunnu vieläkään hellittävän. Pojat ja vauvakin ovat saman flunssan saaneet, mutta silti heillä riittää energiaa.

Vauva on alkanut hieman enemmän itkeskellä iltaisin, itse veikkaan vatsavaivoja. Huomenna aloitetaan sitten D-tipat, mutta kävin jo hakemassa Rela-tippoja siihen rinnalle. Toivottavasti iltaitkut menisivät pikkuhiljaa ohi. Muistaakseni Johanneksella oli ihan samanlaista ensimmäisinä viikkoina. Mutta positiivista on kuitenkin se, että vauva kyllä nukkuu öisin. Tai no syö muutaman kerran, mutta sängystä ei ole hirveästi tarvinnut vielä nousta öisin. :)

Makuuhuoneesta kuuluu tuhinaa, alkaisikohan taas olla ruoka-aika?