maanantai 26. lokakuuta 2015

Viikonlopun ruokaostokset netistä

Viime torstaina Luukakselle nousi yllättäen kuume. Joten perjantain tarhapäivä peruuntui ja samalla myös aamupäivän suunniteltu kauppareissu meidän muiden osalta. Minua ei yhtään huvittanut lähteä illalla Mikan kotiintulon jälkeen kauppaan, joten yritin miettiä miten "luistaa" viikonloppuostosten teosta.

Sitten muistin, että paikallinen K-Supermarket Jeppis aloitti muutama viikko sitten nettikaupan. Päätin kokeilla palvelua ja rekisteröin itseni sisään poikien katsoessa lastenohjelmia aamulla ja Saagan pyöriessä lattialla.

Palvelu oli helppokäyttöinen ja eri tuotteet löytyivät omista ryhmistään. Kun valitsi tuoteryhmän, niin pystyi vielä erikseen katsoa uutuudet ja tarjoukset. Tällä kertaa itselläni ei ollut mitään sen isompaa suunnitelmaa viikonlopun ostoksista, joten klikkailin koriin lähinnä muutaman perusjutun ja sitten viikonlopun herkkuja. Pojat tulivat valitsemaan omat karkkipäivän karkkinsa (Johannes valitsi Kinderin ja Luukas karkkipussin).


Kun ostokset olivat tehty, niin mietin käynkö itse hakemassa ostokset kaupan parkkipaikalta vai tilaanko kotiin. Luukas ilmoitti, ettei kipeänä jaksa lähteä mihinkään, joten otin kotiinkuljetuksen.

Kotiinkuljetus onnistuu palvelun kautta maanantaista perjantaihin. Tilaus pitää jättää netissä viimeistään kello yhteentoista mennessä, jos haluaa saada ostokset kotiin saman päivän aikana. Itselläni meni sen verran myöhään, että sain toimituksen vasta kolmen jälkeen iltapäivällä. Jos olisin esimerkiksi tehnyt tilauksen edellisenä iltana, niin kotiinkuljetus olisi ollut mahdollista jo yhdentoista jälkeen.

Kotiinkuljetuksen hinnaksi tuli 7,40 €. Vastaavasti haku parkkipaikalta olisi maksanut 4,90 €.

Pistin tilauksen menemään ja otin rennosti aamu- ja iltapäivän. Pojat alkoivat jo lounaan jälkeen kovasti odotella, että milloin meidän ostoksemme saapuvat. Heistä se oli todella jännää. Selitin pojille, että näin minulla on nyt enemmän aikaa tehdä jotain muuta. Kauppareissuun kun menee yleensä vähintään tunti automatkoineen. Luukas totesi, että nyt minulla on sitten aikaa olla enemmän heidän kanssaan. Itse kyllä enemmän mietin, että olenhan minä heidän kanssaan koko päivän, joten ehkä kauppareissusta säästämäni ajan voisin käyttää johonkin muuhun?

Kello oli hieman yli kolme kun ovikello soi. Itse kauppias oli tullut tuomaan ostoksemme kotiovelle. Maksu hoitui kätevästi pankkikorttiautomaatilla ja kaksi ruokakassia päätyi meidän eteiseemme.


Myöhemmin iltapäivällä kun Mika tuli kotiin oli vielä valoisaa. Pistin ulkovaatteet päälle ja lähdin lenkille sen sijaan, että olisin mennyt kauppaan. Mahtava diili, tuli oikein hyvään aikaan. :)

Uskon, että tulen jatkossakin käyttämään palvelua, mutta ehkä toisin kuin tällä kerralla. Koska netissä pystyi vertailemaan tuotteita paremmin (tuoteselosteet, kilohinnat, tarjoukset jne...), niin siitä on todella iso apu suunnitelmallisempiin ostoksiin. Voisin ajatella, että kun saan istuttua alas miettimään viikon ruokalistaa, niin tekisin isommat ostokset tämän palvelun kautta. Silloin ei tarvitsisi mennä kauppaan ostoslistan kanssa. Ja uskon myös, että tulen ennemmin hakemaan ostokset parkkipaikalta kuin tilaan kotiin. Yleensä kuitenkin meillä on auto käytössä.

Plussaa palvelussa on helppokäyttöisyys ja ystävällinen palvelu. Miinuksena voisi olla epämääräinen toimitusaika kotiin (esim. minulla oli klo 15-17). Kun tarkempaa aikaa ei tullutkaan, niin tavallaan se velvoitti minut olemaan tuon ajan kotona. Parkkipaikalta haku onnistuu kuitenkin seitsemään asti ja silloin tekstiviestillä parkkiruudusta laitettuna saa ostokset autoon.

Palvelun hinta on kohtuullinen, mutta kuitenkin sen verran, että pitää miettiä mihin haluaa panostaa. Aika on rahaa ja jos aika on kortilla, niin pieni apu silloin tällöin ei ole pahitteeksi, vaikka se hieman maksaisikin.

Itselläni on vielä hyvä tilanne kun olen kotona lasten kanssa ja useinmiten pääsen kauppaan ajan kanssa. Mutta sitten kun palaan töihin, tilanne voi olla täysin eri. On lasten harrastukset ja erilaiset työvuorot. Kolmen lapsen kanssa arki on kuitenkin tasapainoilua sen kanssa mitä ehtii tehdä. Pidän ehdottomasti palvelun mielessä ja suosittelen muillekin "kiireisille".

Täältä löydät Pietarsaaren K-Supermarketin nettikaupan, niin voit lukea lisää ja kokeilla palvelua: K-Supermarket Jeppis

(Tämä ei ole yhteistyöpostaus vaan halusin kertoa oman kokemukseni, jos siitä olisi muille hyötyä.)

maanantai 19. lokakuuta 2015

Apinaevästä


Apinaeväs

1 banaani
1 dl kaurahiutaleita
1 tl rypsiöljyä

Muusaa banaani hienoksi, lisää sekaan kaurahiutaleet ja rypsiöljy. Sekoita tasaiseksi. Nostele lusikalla pellille leivinpaperin päälle "pötkylöitä". Paista 200 asteessa 15-20 min.

Jäähdytä ja tarjoile pienemmälle tai isommalle sormiruokailijalle välipalaksi.

Mitäs tämä on?
Meillä ollaan otettu soseruokailun rinnalle aika nopeasti sormiruokailu. Ollaan maisteltu mm. porkkanaa, perunaa, parsakaalia, kurkkua ja maissinaksuja. Itseäni kiinnosti aihe sen verran, että lainasin kirjastosta sormiruokailua käsittelevän kirjan. Aihe ei nyt ole täysin tuntematon, koska pojatkin ovat soseiden ohella napostelleet vähän vaikka mitä.

Reseptejä kuitenkin olin vailla, mutta jotenkin niistä mikään ei innostanut juuri nyt. Sämpyläohjeen ja omena-mannapuuron ohjeen otin talteen, mutta loput jää tällä kertaa kokeilematta.

Facebookin sormiruokaryhmää ja nettiä muutenkin lueskelemalla "apinaeväs" on sormiruokailija pienokaisten ykköshitti. Ainakin se oli todella helppo tehdä ja tuntui maistuvan Saagalle ihan hyvin. :)

Itsellenikin tuo maistui, kun ei ollut niin makeaa kuin monet muut välipalat. Voisin hyvin ottaa näitä evääksi vaikka töihin. Ja eri makujahan näihin saa, kun käyttää esim. neljän viljan hiutaleita tai vaihtaa/yhdistää banaanin johonkin muuhun hedelmään. Kai näissä on vain mielikuvitus rajana? Mutta aloitetaan nyt tällä perusyhdistelmällä ja katsotaan kuinka hyvin se alkaa Saagalle maistumaan. Kumpikaan pojista ei tästä välittänyt, joten saadaan tytön kanssa herkutella näillä kaksin. :)

Nam!

tiistai 6. lokakuuta 2015

Puolivuotias!

Hei!
 
Tänään Saaga on jo puolivuotias! Kuukauden aikana on mielestäni tapahtunut vaikka mitä. Tyttö on lähtenyt liikkeelle oikein kunnolla ja ryömii jo aika pitkiäkin matkoja. Nopeammin paikkoihin tosin pääsee kierimällä, joskin silloin suunta voi olla vähän hakusessa ja päädytäänkin kauemmaksi kohteesta. Ryömimistyyli on vaihteleva. Vielä usein se on jonkinlaista mittarimato liukumista eteenpäin, mutta kädet ovat koko ajan enemmän mukana ja hän vetää jo hyvin itseään eteenpäin kunhan alusta on sopiva.
 

Istumaan olisi kova kiire. Sylissä ja sitterissä noustaan ihan selkä suorana istumaan, joten olen uskaltanut jo istuttaa tuettuna syöttötuolissa ruokailun ajan. Suojaheijasteita sivuille ei vielä tule, mutta eteen ottaa jo vastaan.

Kiinteät me aloitettiin siis jo kuukausi sitten, Saagan pienen koon vuoksi. Ainakaan kuukaudessa ei ollut vielä tullut tulosta, vaan paino ylitti juuri ja juuri kuuden kilon rajan. Pituuttakaan ei ollut tullut kuin alle sentti, joten tällä hetkellä hän on hieman yli 62 senttiä pitkä.

Ruokailut ovat menneet ihan hyvin, mitään allergisia oireita ei ole tullut. Neuvolan ohjeesta otimme nyt lihat mukaan ruokavalioon, kun aloitin viljat pari viikkoa sitten. Energiaa pitäisi saada mahdollisimman paljon, joten puuron teen nyt korvikkeeseen. Lisäksi puuroon tulee rypsiöljyä ja hedelmäsosetta. Kaurapuuro (tavallisista hiutaleista) ei maistu vielä niin hyvin, mutta vauvapuuroista maissi-riisipuuro menee jo todella hyvin ja on tällä hetkellä Saagan lempiruokaa.

Nyt kun olemme alkaneet syödä myös istuen, niin olen ottanut sormiruokaa mukaan kuvioihin. Olemme maistelleet maissinaksuja, kurkkua ja banaania. Banaani varsinkin maistui todella hyvin, tosin sitä oli sitten joka paikassa. :)

Tuttipullolle olen yrittänyt Saagaa opettaa, mutta ei oikein onnistu. Leikkii vaan ja hieman maistelee. Olen kokeillut sekä korvikkeella että vellillä, mutta 40 ml on maksimi mitä on mennyt. Helpottaisi hieman sellaisia hetkiä, kun ei vaan pysty mennä rauhassa syöttämään tai satun olemaan poissa kotoa ja Mikan pitää syöttää. Toiveenanihan oli, että oltaisiin menty vuoden ikään asti ilman korviketta, mutta kun kerran jo joudun puuroon sitä käyttää, niin mitä sitä pois heittämään.


Hampaitakin on tullut jo kaksi alhaalle. Niillä onkin hyvä nakertaa kurkkua. Hampaiden harjaus aloitettiin tänään, kun neuvolasta saimme Saagalle oman harjan. (Tai onhan se äitiyspakkauksenkin harja jossakin...)

Ehkä hampaista, liikkumisesta tai kuka tietää mistä, meidän yömme ovat menneet huonompaan suuntaan. Pahimpina öinä Saaga on hereillä yli kymmenen kertaa ja haluaa sitten aina syödä. Olen yrittänyt silitellä uneen, mutta vielä tuo ei onnistu. Tuttia/unilelua meillä ei oikein osata käyttää. Tutin yrittämisen olen hylännyt kokonaan, mutta muutamaa eri unilelua olen kokeillut ja "pupurätti" on tällä hetkellä suosikki.

Viime yönä valvoimme Saagan kanssa neljästä alkaen. Sain hänet nukahtamaan puoli seitsemän aikaan uudelleen, mutta oma kello soi tunnin myöhemmin. Joten tänään ollaan oltu todella väsyneitä. Tai minä olen, Saaga nyt on ottanut omat päiväunensa (kolmet!) tänään.

Seuraava neuvola onkin sitten lääkärineuvola parin kuukauden päästä. Toivotaan, että siihen mennessä olisi tullut kasvua. Eihän kaikkien tarvitse juuri sitä keskikäyrää noudattaa?

lauantai 3. lokakuuta 2015

Tee mitä rakastat


"Do more what you love" - julistaa taulu, jonka ostin kesällä Tanskasta. Se tosin ei ole vielä seinällä vaan jossain kasassa, jonka siivosin viime viikkoisten juhlien tieltä.

Jo silloin mietin, että tähän asenteeseen on pakko tulla muutos ja ajattelin taulun muistuttavan minua, että on olemassa asioita joita minä rakastan ja haluan tehdä.

Nyt viime päivinä tuo ajatus on pyörinyt mielessä yhä useammin. Mitä minä rakastan, mitä minä haluan tehdä. Usein selittelen lapsilla sitä etten tee jotain asioita. Ajattelen mielessäni, että teen sitten kun on taas aikaa. Onko sitä aikaa sitten? Aina tulee jotain "tärkeämpää", joka menee sitten edelle.

Tänään jäin päiväksi lasten kanssa yksin, kun Mika lähti tekemään itsellensä rakasta asiaa, pyöräilemään. Meidän aamu alkoi lapsien kiukuttelulla ja päätin, etten jää kotiin vaan lähden ulos nauttimaan kauniista ilmasta. Pakkasin lapset autoon ja käytiin kaupan kautta hakemassa eväät mukaan.


Rakastan kotikaupungissani merta ja Fäboda on yksi paikka, jossa saa nauttia sekä merestä että metsästä. Käytiin vähän kävelemässä metsäpoluilla ja sen jälkeen etsittiin suojainen paikka rannalta, metsän reunasta ja syötiin eväitä.

Pojat leikkivät rantahiekassa ja Saaga nukkui vaunuissa. Pystyin jälleen hengittämään. Miksi tällaisten hetkien löytäminen tuntuu arjessa niin haastavalta? Kotiin ajaessa mieli oli paljon levollisempi, enkä kotonakaan stressannut enää niin paljon kuin aamulla.

Tämä parin tunnin irtiotto kotioloista ei vaatinut paljon. Tyttö sai nukkua rauhassa, pojat taas juosta ja riehua. Minä sain rentouduttua. Kaikki voittivat.


Ajaessani kotiin tuli mietittyä mistä asioista minä nautin ja mitä minä rakastan. Miten saisin näitä hetkiä lisää?


Rakastan valokuvaamista. Haluaisin kehittyä siinä paremmaksi. Nautin katsellessani onnistuneita otoksia ja myös niiden käyttämistä blogissa, kuvakirjoissa, tauluissa, askartelussa tai esimerkiksi Facebookissa.

Tykkään olla luonnossa. Pihalla en niinkään, mutta metsässä tai rannalla on mukavaa. Ja varsinkin syksyisin/talvisin. (Vaatii sen, että muistan pukea kunnolla päälle!)

Rakastan tehdä ruokaa. En arkiruokaa, vaan sitä kun saa laittaa luovuuden päälle ja tehdä kiireettömästi jotain herkullista. Tai kokeilla jotain uutta reseptiä. Ja nautin siitä, kun ruoastani tykätään.

Rakastan lukemista. On taas mennyt ihan liian pitkä aika siitä, että olen lukenut mitään kirjaa. Viime vuonna luin todella paljon ja nautin siitä. Nyt vaan väsymys on ollut niin kova, että lukeminen on jäänyt. Pitäisi vain saada taas hyvä kirja käteen, niin saisin innostuksen takaisin.

Rakastan liikuntaa. Tämä kohta unohtuu helposti kun tulee liian pitkä tauko treenaamisesta. Ei ole oikeasti mitään syytä, miksi liikunta ei mahdu tällä hetkellä elämään. Haluaisin kuitenkin löytää viikosta pari tuntia, jotka olisi selkeästi varattu liikunnalle. Mielellään ennen kello kymmentä illalla. :D

Kun näitä asioita saan arkeeni enemmän, niin ehkä muutkin asiat sujuisivat paremmin. Ainakin tänään on ihana mennä sänkyyn ja todeta, että tämä oli hyvä päivä. :)

Mitä sinä rakastat tehdä? Teetkö sitä tarpeeksi vai haluaisitko tehdä enemmän?