maanantai 18. heinäkuuta 2016

Johannes 4 vuotta!


Kun lapsilla on syntymäpäivä, niin sitä miettii usein ajan kulua. Onko siitä jo noin kauan? Milloin pienestä vauvasta on tullut noin iso. Tai onko siitä oikeasti noin vähän aikaa? Tuntuu, että hän on ollut elämässämme jo kauan. Oliko aikaa olemassakaan, jolloin en tuntenut häntä? Vaikka lapset ovat olleet meillä niin vähän aikaa, he ovat vaikuttaneet kaikkeen niin kokonaisvaltaisesti, että aika ennen heitä tuntuu todella kaukaiselta historialta.

Johannes täytti viikonloppuna neljä vuotta. Meidän keskimmäinen, iloinen poika. Hänen lempivärinsä on tällä hetkellä keltainen, tykkää marjoista ja rakastaa olla ulkona.

Pieniä asioita, joilla on suuri merkitys. Luonteeltaan hän on sosiaalista veljeänsä ujompi, mutta kunhan tutuiksi tulee, on hän yhtä vilkas. Hieman ilkikurinen hän on, tekee pieniä temppuja välillä, mutta ei tarkoita pahaa. Yrittää niillä saada huomiota, kun perheessä on kaksi muutakin huomion kerjääjää. :)

Syksyllä Johannes menee toista vuotta kerhoon ja vuoden päästä alkaa sitten kielikylpy, jota käydään sitten koko peruskoulun ajan. Odottaa jo innolla sinne pääsyä, mutta on kyllä viihtynyt myös kerhossa. Itse yritän vielä pääsääntöisesti olla kotona siihen asti, mutta katsotaan miten asiat keväällä etenevät. :)

Nyt lapset ovat nukkuneet jo hyvän aikaa ja minä vaan selailen valokuvia koneelta. Ehkä olisi parempi mennä nukkumaan, jotta jaksaa aamulla nousta heidän kanssaan samaan aikaan ylös. :)

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Angry Birds - juhlat

Meillä on tänään juhlittu Johanneksen 4v syntymäpäivää. Synttärisankari valitsi teemaksi Angry Birdsin, saman joka Luukaksella oli kaksi vuotta sitten. Onneksi kaapeista löytyi vielä sopivia koristeita. :)

Tässä jutussa ei hirveästi mitään reseptejä ole, mutta ehkä jotain ideoita. ;)


Tarjolle laitoimme aluksi hieman suolaista samalla kun grillaisimme makkaraa. Kulhoon asetellut suolatikut minivaahtokarkkien kanssa muistutti hieman linnunpesää munineen.


Kasvispuolella meillä oli "possun kärsiä" eli kurkkuja, joista oli pillillä painettu läpi sieraimet. Keltaiset kirsikkatomaatit oli tietenkin Chuckeja ja punaiset Red - lintuja. Näiden kanssa meillä oli dippikastiketta.

Lisäksi meillä oli suolakeksejä ja tuorejuustoja.


Makeita herkkuja oli sitten keksien lisäksi muffinsseja. Tein samalla ohjeella kuin Saagan synttäreille: Maidottomat muffinssit

Ainoastaan kuorrute tässä kyllä sisältää maitoa, nimittäin se on kermaa, johon on sulatettu Omar - karkkeja. (1 dl kermaa, noin 30 Omar - karkkia.)


Itse kakku näytti sitten tältä. Tässä on pohjana kaksi pellillistä ihan tavallista sokerikakkupohjaa.(Sama pohja kuin tässä: Lego - kakku ) Täytteenä on suklaamoussea ja tummaa suklaata pieninä paloina. Päällä on tomusokerikuorrutus, joka on värjätty vihreäksi. Sivuilla on kermavaahtoa, johon on sekoitettu suklaamoussen jämät. Koristeena käytin vohvelikeksejä ja poikien leluja.


Ja tässä synttärisankari. Niin iso poika jo. :)

Kiitos vieraille käynnistä, huomenna jatketaan vielä juhlimista siskon perheen kanssa. :)

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Viilennystä iltapäivään


Nyt kun lämpötila on hieman lähtenyt laskuun, eikä säätiedotus enää lupailekaan helteitä, on kiva katsoa näitä kuvia, joita otin lapsista eräänä lämpöisenä iltapäivänä.

Laitettiin välipalaksi vesimelonia ja hieman juhannuksesta jäänyttä punaista limsaa. Tällaisia kivoja kuvia lapsista sain. :)


Johannes
Luukas
Saaga
Limpparipulloiksi päätyi vanhat lasiset limsapullot. Harmi vain, että vain yksi pulloista oli tarpeeksi pieni, että pillillä pystyi kunnolla juomaan siitä. Olisi pitänyt olla pidemmät pillit. :D




Yritän tutustua kameraani vielä paremmin ja harjoittelen ottamaan kuvia varsinkin ihmisistä. Valokuvissa kiehtoo juuri tuon hetken ainutlaatuisuus. Ihmiset muuttuvat joka päivä. Varsinkin lapset tässä iässä. Jokainen hetki on arvokas ja valokuva muistuttaa siitä, kuinka nopeasti aika kulkee eteenpäin.

Eilen olimme serkkuni häissä. Sielläkin otin valokuvia. Näissä kuvissa minua ihastutti se, että sain sen tietyn tunteen tallennettua kuvaan. Sen katseen ja pienen hymyn. :) Tässä kuussa saan kuvattavaksi pienen pojan ja odotan sitäkin innolla. Jotain tällaista sitä on odottanut piristämään arkea, sellaista vähän isompaa inspiraatiota. :)

Ihanaa viikonalkua!