torstai 28. maaliskuuta 2013

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Anna palaa!

Anteeksi hiljaiseloni, mutta mulla on ollut niin mielenkiintoista lukemista, etten ole pariin päivään avannut tietokonettani. :) Viime päivinä olen pohtinut monia asioita, niin omasta elämästäni kuin blogistani.

Ja olen tullut siihen tulokseen, etten aio enää olla se väsymystään valittava äiti, joka olen ollut esikoisen syntymästä (tai raskaudesta) asti. Ja mikä sai mut heräämään tähän päätelmään, oli nämä kirjat:


Eli Anna Perhon kirjat Anna palaa ja Superarkea! Varasin molemmat kirjastosta ja sainkin ne sitten aika pian itselleni. Itse asiassa olin ensimmäinen, joka tuon Superarkea - kirjan sai lainata. :) Melkein kuin olisi kirjakaupasta hakenut. :)

Annasta on tullut mun uusi idoli. Hän ei kirjoita mistään maailmaa mullistavasta keksinnöstä tai metodista, mutta teksti ja sen sanoma iskee juuri siihen pieneen kipinään sisälläni, joka vaatii muutosta tähän olotilaan. Se kipinä on nyt noussut pintaan ja toivon se myös näkyvän ulospäin. :)

Mietin kauan, että minä päivänä muutokset pitäisi aloittaa. Itselleni tyypillisesti aloin koostaa päässäni listaa mitä kaikkea minun pitäisi hankkia projektia varten (kansioita, muistikirjoja, lapsenvahti jne...). Mutta sitten pysähdyin ja tajusin. Eli tämä ole mikään projekti, josta pitää projektinjohtajalle esittää muistiinpanoja tai kaavioita. Ja ennen kaikkea tajusin, ettei mikään ole parempi päivä aloittaa kuin tänään. Ei huomenna, ei maanantaina, ei sitten pääsiäisen jälkeen... Vaan nyt. (Ja sitten päätöstäni seuraavana yönä Johannekselle puhkesi kolmas hammas. :D)

Ja oikeastaan minun tarvitsee aluksi vain muuttaa tapani ajatella. Ei se vaadi investointeja eikä mitään suurempia ponnisteluja. Minä vain päätän olla tästä lähtien positiivisempi, iloisempi ja "ei niin väsynyt" äiti tai paremmin sanoen, MINÄ.

Blogin tulevaisuuteen tämä vaikuttaa toivottavasti vain positiivisesti. Nimittäin mietin hiljaa mielessäni, että missä minä olen hyvä. Mistä minä nautin. Eräs juttu nousi mieleeni, haluan antaa teille jotain enkä vain yksioikoisesti kertoa miten meillä menee. (Ja en todellakaan aio sitä lopettaa, mutta sisältöön on tulossa vähän lisäyksiä. :)

Tämä nyt oli tällainen väliaikatiedote, ajattelin kirjoitella jatkossa miten muutos etenee. Olo on nyt ainakin todella hyvä. Keittiössä odottaa täytetty tiskikone odottamassa päälle laittoa (tästä en voi ottaa krediittiä, kiitos Mika!) ja muutenkin koti on hieman siistimpi. Ja ilman stressiä! :)

En voi muuta kuin sanoa: Kiitos Anna Perho!

(Ja vaikka juuri selitinkin kuinka en tarvitse tätä varten mitään, niin kyllä se muistikirja olisi kiva, koska kirjaston kirjaan en pystynyt täyttämään mitään, vaikka halusin. Joten kirjoitin tavoitteitani ja muita juttuja papereille, jotka tippuivat lattialle ja jotka vauva sitten melkein söi. Eli ehkä mä suuntaan jossain vaiheessa kirjakauppaan ja hankin oman kopion tuosta Superarkea! kirjasta.)

Täältä löytyy "Anna palaa" - sivut: http://www.annapalaa.com/
Ja Facebook - ryhmä löytyy täältä: Anna palaa

Pääsiäiskakku


Mikan isällä oli eilen synttärit. Joten päätin maanantaina tekaista hänelle kakun, kun olivat tulossa illalla käymään. :)

Kakku oli "mitä kaapista löytyy" - tyylinen kakku, niin koristeineen kuin täytteineen. Tein ihan perinteisen sokerikakkupohjan, jonka paistoin kahdessa eri erässä. Päällimmäiseen kerrokseen laitoin hieman enemmän taikinaa ja se kohosikin aika reilusti keskeltä. Siitä tuo täytekakun hieman pyöreä muoto.

Kostutin kakun limsalla, päällimmäisen kerroksen kostutin alta, koska kansi oli aika rapea, eikä imenyt oikein mitään nestettä. Mutta näin tuli ihan hyvä. :)

Vaahdotin kerman ja värjäsin sen muutamalla tipalla vihreää elintarvikeväriä. Kermaa tuli sekä kakun väliin että päälle. Jos muuten tiedätte miten saada laktoosittoman kerman vaahtoamaan "kunnolla", niin kertokaa vinkkinne! Eri merkkejä kokeiltuani olen todennut, ettei laktoosittomasta kermasta saa kunnollista kermavaahtoa.

Täytteeseen tuli kerman lisäksi mansikkahilloa ja raastettua suklaata.

Koristeiksi päätyivät kaapista löytyneet suklaamunat ja nonparellit.

Ihan hyvä tuli, vaikka samaan aikaan olikin talossa kolme pientä poikaa hoidossa. :D Tosin osan aikaa kaksi isompaa oli Mikan kanssa ajelulla ja Johannes nukkui. :)

Mitä pääsiäisherkkuja te aiotte tehdä?

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Parisuhdekenkäilyä

Ollaan viime viikkojen aikana päästy pariin otteeseen Mikan kanssa kahdestaan lumikenkäilemään. Lapset ovat olleet vanhempieni luona hoidossa sen aikaa. :)

Tekee muuten tosi hyvää parisuhteelle päästä vähäksi aikaa olemaan ihan vain me, eikä äiti ja isä. Ja kun on jotain, mistä molemmat nauttivat, niin sehän on parasta yhteistä aikaa!

Ajattelin jakaa teille jotain sekalaisia kuvia meidän kenkäilylenkeiltä. :)


Tämän kuvan ottamisen jälkeen Mika palasi muutaman askeleen taaksepäin ja nousi aika nopeasti ylös tuolta. Jää oli hieman heikkoa tuossa ojassa, eli kannattaa kokeilla kepillä jäätä.



Pietarsaaressa on upeat lumikenkäilymaastot, mikäli vain uskaltaa poiketa luontopolulta. Ja silti voi mennä tuvalle syömään eväitä tai lepäämään. Ja vaikka olisi kuinka hieno ilma, ei tuvilla yleensä ole ketään.



Suot ovat varsinkin hienoja alueita näin kevättalvella. Aurinko pääsee paistamaan ja on tilaa kävellä. :)



Lumikenkäjuoksua

Täällä kyllä mieli lepää. :) Välillä me kuljetaan pitkiäkin matkoja ihan hiljaa, kuunnellen luontoa ja lumikenkien ääntä ja taas välillä juttua riittää vaikka miten paljon. Tänään aiheena oli mm. intiaanien ja eurooppalaisten maanomistajuudet ja sitten taas hiihtäjien säikytteleminen sorsapillillä. :D

Tauolla


Messträsket

Tämän päivän lenkki oli yli kaksi tuntia aktiivista kävelyä. Siinä ajassa mentiin alle kuusi kilometriä. Silti oltiin ihan puhki kun autolle päästiin.

Lähellä lähtöpaikkaa tänään

Ekan kerran otettiin mukaan GPS ja etsittiin reitin varrelta neljä kätköä. Ollaankin oltu vähän laiskoja geokätköilyn suhteen viime aikoina, mutta eiköhän se tästä taas kun päästään vauhtiin. :)

Degernästräsket
Svalgesmossen
Enjoy living!
Vaahtokarkit kruunasivat tämän kaakaon. :)
Kyllä sitä taas nautti elämästä tänään. Kerran kun me täällä ollaan olemassa, niin miksi emme nauttisi siitä? :)

Suosittelen kyllä parisuhteessa ottamaan sitä yhteistä aikaa ja keksimään jonkun yhteisen harrastuksen. Mikäli hoitaja vaan on tarjolla lapsille, niin siitä vaan menoksi! Kyllä ne lapsetkin hyötyy siitä, että vanhemmat ovat saaneet olla yhdessä ja rentoutua. Jaksaa taas olla paremmin läsnä. :)

Mahtava päivä ja mukava viikonloppu takana. Tällä energialla nyt sitten ensi viikkoon ja kohti pääsiäistä! :)

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Earh hour

Muistathan osallistua sammuttamalla valot? Tänään klo 20.30-21.30! :)


perjantai 22. maaliskuuta 2013

Mustikkakiisseliä vauvalle

Kulhollinen hyvää...
Mustikkakiisseli
1 l itsetehtyä omenamehua (sokeroimatonta)
5 dl mustikoita
3/4 dl perunajauhoja
hieman sokeria pinnalle

Ota erikseen lasiin n. 2 dl omenamehua ja kaada loput kattilaan. Kiehauta omenamehu ja mustikat niin, että mustikat ovat kunnolla pehmenneet. Sen jälkeen siivilöi seos, jotta isoimmat kuoret ja mahdolliset roskat jäävät pois. Painele mustikat kuitenkin rikki siivilässä, että saat mahdollisimman paljon niistä mukaan kiisseliin. Kaada takaisin kattilaan. Sekoita lasissa olevaan omenamehuun perunajauhot.

Kaada omenamehu-perunajauhoseos hitaasti kattilaan ja sekoita koko ajan. Anna pulpahtaa muutaman kerran niin, että seos on tarpeeksi paksua. Sitten ota kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä. Ripottele sokeria hieman pinnalle, niin estät "kalvon" muodostumisen.

----

Itse tein tätä muutama päivä sitten meille kaikille. Laitoin itse asiassa vielä vähän enemmän perunajauhoja, jonka ansiosta meillä on nyt sitten jääkaapissa mustikkaklimppikiisseliä. Koostumus oli kuitenkin alunperin hieman juoksevampi, mutta pikkuisen normikiisseliä paksumpi (oli helpompi syöttää!). Kiisselihän säilyisi parhaiten huoneenlämmössä, mutta silloin se on parasta syödä aika nopsaan (parissa päivässä). Jääkaapissa säilyy n. viikon. 

Mutta lämmittämällä tätä hieman olen saanut siitä vielä itselleni ja Johannekselle hyvät välipalat. :) Johannekselle tämä totisesti maistui ja kun on sen itse tehnyt, niin tietää ettei siinä mitään erikoisia ainesosia ole. Nythän on tullut Muksulta erilaisia kiisseleitä vauvoille alkaen 8kk. Tässä esim. mustikkakiisselin ainesosat: vesi, viinirypälemehu, mustikka, maissitärkkelys, guarkumi ja c-vitamiini.

Päättelin, että kyllä sitä varmaan voi tehdä itsekin kiisseliä, tulee edullisemmaksikin...

Ja omaani lisäsin kyllä sokeria. Ja sitten lisäsin siihen maustamatonta rahkaa, oli muuten tosi hyvää!

Luukaksen vastalause oli seuraava: "Yäk, yäk, yäk!" Mutta tämä on nyt reaktio melkein mihin tahansa uuteen ruokaan, jota ei edes maista. Onko muilla uhmaikäisten vanhemmilla vastaavaa?

Mitä muita välipala/jälkiruokia olette tehneet alle yksi vuotiaille? Vinkkejä otetaan vastaan!

Pääsiäistä odotellessa

Meillä odotetaan innolla pääsiäistä. Vähän väliä kuitenkin kuuluu: "Ei vielä ole pääsiäinen." Mutta silti käydään kurkkimassa Pikku Myy - munasta, että olisiko sinne sisälle tullut suklaamuna. Koska pääsiäispupu laittaa sinne sellaisen pääsiäisenä. :D


Pari päivää sitten kylvimme rairuohoa. Toivottavasti ehtii kasvaa, kun olin taas kerran liian myöhään liikkeellä. Luukas kastelee omiansa niin innokkaasti, että eilen sain talouspaperilla yrittää imeä liikoja pois. Pitäisi varmaan laittaa sille vain suihkepulloon vettä, niin sillä saisi kastella sitten. :)

Mun oma näyttää vielä tältä...
Kylvin omankin rairuohon, mutta en kyllä tiedä kasvaakohan siitä yhtään mitään. En nimittäin ostanut uusia siemeniä tänä vuonna, kun mulla oli edellisvuodelta (jolloin koko kylvö unohtui), muutama pussi.

Huomasin myös tässä, että suurinosa pääsiäiskoristeistani on kärsineitä ja niitä on kovin vähän. Pitäisi varmaan katsoa, jos jotain uutta löytyisi kaupasta. Pinterestistä löytyi kaikkea kivaa, jota voisi askarrella, mutta en tiedä onnistuuko ne tänä vuonna. Laittelin sinne oman pääsiäisboardin, sen löydät täältä: Easter: Bunnies, flowers and more

Pääsiäisen ruokia mietin tässä, mutta kun en tiedä ollaanko kotona vai muualla, niin se on vain miettimisasteella vielä.

Mitä teidän pääsiäiseenne kuuluu ehdottomasti? Mämmi, pasha, lammas, trullit, suklaamunat, rairuoho, tiput vai mitä? :)

Ihanaa viikonloppua!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Pieni irtiotto arjesta

Eilen kun Mika tuli töistä, mietittiin että ulkona oli niin kaunis ilma, että melkein pitäisi lähteä ajelulle jonnekin. Pojat eivät olleet nukkuneet kunnolla päiväunia, joten arvatenkin he nukahtaisivat autoon. 

Päätettiin, että pakataan iltapala mukaan ja lähdetään katsomaan auringonlaskua. :) Ajettiin kaupungin ulkopuolelle yhdelle nuotiopaikalle ja herätettiin pojat lyhyiltä unilta. (Nukkuivat varmaan sen 20 minuuttia, mitä kaupassa käynti plus ajo kestivät.)


Mulla oli Johannekselle mukana Valion Onni - puuroa ja otettiinkin sitten lisää kuvia aiempaan Buzzador-postaukseen. Hyvin muuten toimi näin retkieväänä! Vielä kun olisin heti alkuun tajunnut pistää sen vesihauteeseen, niin olisi Johannes saanut oikeasti lämmintä puuroa, eikä vain huoneenlämpöistä. Muokatun Buzzador Onni - jutun löydät täältä.

Nam!
Kellä onni - sillä kulta!
Mun pojat :)

Nyt ei grillattu eikä pistetty nuotiota pystyyn, vaan juotiin kuumat kaakaot ja syötiin kotona tehdyt eväsleivät. Ai että oli hyvää. Miksiköhän ruoka maistuu aina paremmalta kun ollaan retkellä tai matkalla? :)


Aurinko ei enää lämmittänyt, mutta kaunista oli. Retki kesti yhteensä eväiden teon kanssa pari tuntia, pojat saivat pienet päiväunensa ja pysyivät hereillä kotimatkan. Iltapala kun oli jo syöty, niin kotona tarvitsi ottaa vain jotain pientä ja käydä kylvyssä ja pesulla.

Tämmöinen ei todellakaan vaatinut mitään muuta kuin sen, että päätettiin lähteä. Aina se on helpompaa jäädä kotiin, mutta tällainen pieni irtiotto arjesta luo hyviä muistoja.

Joten edelleenkin kannustan itseäni ja muita, vaikka lähtö olisikin hankala, kannattaa lähteä! Korkein kynnys, jonka yli joudut menemään on kotioven kynnys. Tämä pätee niin moneen asiaan. :)

Ihanaa torstaita!

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Jäätä pitkin saareen

Käytiin pariin otteeseen viikonloppuna lumikenkäilemässä. Sunnuntaina paistoi kivasti aurinko, mutta oli aika kova tuuli. Aioimme ensin lähteä ulkopuolelle kävelemään Mässkärin saarelle, mutta tuuli sai meidät valitsemaan hieman suojaisamman paikan. 

Pakkasimme mukaan evästä ja lämmintä vaatetta. Sitten otimme suunnaksi Vikarholman ja sieltä kävelimme jään yli Papinsaareen. Kyseessä on siis sama saari, jossa kävimme viime juhannuksena.

Luukas ahkiossa
Molemmat pojat nukkuivat kun autolla päästiin lähtöpaikkaan. Mutta ainakin vähän aikaa olivat hereillä kun pakattiin heidät ahkioon lampaantaljojen päälle. Vilttiä päälle, niin lämmin oli. :)

Johannes kurkkii.
Johannes tosin oli vielä makuupussissa ja tuulensuojassa. Lähinnä siksi, että luultavasti nukkuisi kun pysytään paikallaan ja niin kävikin. Luukas nousi heti touhaamaan kun tultiin perille.

Mika kaivoi nuotiopaikan meille.
Laitettiin nuotio pystyyn ja grillattiin makkaraa. Juomana meillä oli tällä kertaa kaakaon sijaan kuumaa mehua. Toimi kyllä paremmin janon poistajana kuin kaakao. :)

Mummu ja Luukas
Äitikin oli lähtenyt mukaan seuraksi. :) Hänellä vaan ei ollut lumikenkiä, niin muutamassa paikassa hanki upotti reilustikin. Luukakselle pitäisi ensi talveksi hommata omat lumikengät myös. :)

Minä ja Johannes
Kyllä Johanneskin heräsi sinä aikana kun siellä oltiin. :) (Vaikka onkin kuvassa silmät kiinni...) Meillä oli sillekin evästä mukana, joten siinä nuotion lähellä istuessa oli jännä syödä.

Moi!
Oli kyllä kivaa, vähän kylmä vaan meinasi tulla, johtuen tuulesta. Välillä on niin vaikea valita miten paljon pukee päälle kun mittari näyttää -5 astetta, mutta aurinko paistaa. Tällä kertaa mulla oli liian vähän pojilla taisi olla ihan sopivasti kun eivät olleet kylmissään eikä hikisiä. :)

Varmaan aika viimeisiä kertoja oli kun jäälle uskalsi mennä. Mutta meteorologithan ovat peruuttaneet kevään, niin me saadaan sitten siirtyä lumikengistä suoraan sandaaleihin vai? :D

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Jauheliharisotto ja se "terveellisempi" suklaaherkku

Arkiruokakokeiluissa ollaan vähän jäljessä, mutta tässä jotain tältä päivältä. Ihan perusrisottoa tein, siinä ei mitään uutta. Mutta hylkäsin heti ajatuksen hemapa-sekoituksen lisäämisestä sekaan ja raastoin sen sijaan porkkanaa. Enpäs ollut ihan tällä tavalla kokeillut aiemmin, joten lasketaan se nyt sitten ruokakokeiluksi. :D

Ruokakokeilu #10
Jauheliharisotto
400 g naudan paistijauhelihaa
1 sipuli
1-2 porkkanaa
2 dl pitkää riisiä
5-6 dl vettä
1 Fond "du Chef" - liha tai kasvis

Pilko sipuli pieneksi ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Ruskista jauheliha pannulla ja lisää loppuvaiheessa sipuli ja porkkana joukkoon. Tämän jälkeen lisää riisi, sekoita se lihan sekaan ja anna paistua hetki. 

Lisää vettä hiljalleen pannuun ja sekoita. Viisi desiä pitäisi riittää alkuun, säästä desi myöhemmäksi, mikäli sille on tarvetta. Lisää joukkoon fondi ja sekoita.

Laita kansi päälle ja anna kypsyä 20 minuuttia. Tarjoa puolukkahillon kanssa.

Pieni huijaus :)
Tähän seuraavaan ette kyllä tarvitse mitään reseptiä, mutta kun oli niin hyvää että on pakko jakaa tämäkin idea. Mulla oli vielä pari palaa Geisha Dark - suklaata (mihinhän ne muut hävisi?) ja silti teki mieli jogurttia. Aiemmin olin maistanut Lidlin jogurttia, jossa oli suklaata (tai jotain sen kaltaista) ja ajattelin, että sitähän voisi tehdä itsekin.

Leikkasin suklaat pieniksi ja ripottelin ne maustamattoman luonnonjogurtin päälle. Ja oli muuten ihan älyttömän hyvää. :) Ja tällä tavalla jogurtissa ei ollut mitään ylimääräistä ja ainoa "pahe" tässä oli tuo suklaa.

Kokeilkaapa vaikka. ;)

maanantai 18. maaliskuuta 2013

8 kuukautta

Ja niin se taas meni, kuukausi siis. :) Ihan älytöntä, mitä vauhtia nämä päivät, viikot, kuukaudet menevät. Kohta sitä varmaan vuodetkin alkaa mennä yhtä hurjaa vauhtia eteenpäin.

Johannes siis täytti viikonloppuna kahdeksan kuukautta. Nyt ei tule enää joka ikinen kuukausi hurjia kasvupyrähdyksiä, uusia taitoja jne... Mutta nyt tapahtuu enemmän sosiaalisella puolella, vuorovaikutus lisääntyy ja persoonallisuus kasvaa. :)

Vielä sain yhden tällaisen kuvan. :)
Vähän vakavia oltiin tällä kertaa...
Neuvolalääkärissä käytiin melkein viikko sitten, pituutta pojulle oli kertynyt 69,5 cm ja painoa n. 7600 g. Kaikki oli niin kuin pitääkin. Eli hyvin kasvaa, vaikka sitten omalla käyrällään. :)

Istuminen on Johanneksella ihan kunnolla jo hallussa. Joskus harvoin onnistuu konttausasennosta siirtyä istumiseen. Toisinpäin mennään usein. Mutta konttaamaan ei olla lähdetty vielä. Ryömiminen taas on lisääntynyt sen verran, että siirtyy jo huoneesta toiseen. Jos jätän hänet olohuoneeseen, ei kestä kuin hetki poju onkin luonani keittiössä. Vielä ryömitään lähinnä mun perässä, mutta varmaan lisääntyvässä määrin mennään isoveljen perään. :)

Veljekset
Piti ihan käydä katselemassa Luukaksen kuvia huhtikuulta 2010, jolloin hän oli 8 kk. On se vaan ollut myös pieni. :)

Hupsista, Luukas seisoi jo tuen kanssa. :D
Jalassa samat farkut kuin Johanneksella tuolla ylempänä. :)


Olisi muuten aika monta postausta vielä tuloillaan, mutta tuntuu niin kurjalta laittaa niitä kaikkia samalle päivälle. :D Mutta katsellaan miten on aikaa, nyt voisin pitää vähän siivoustaukoa. :)

Skatarieha

Lauantaina järjestettiin Pietarsaaren puukaupunginosassa Skatassa talvirieha. Ohjelmassa oli mäenlaskukisaa, makkarangrillausta jne... Tultiin vähän myöhään paikalle, että kisa oli jo mennyt, mutta talvisessa puistossa riitti kuitenkin tekemistä. :)

Kiva, että oli porukkaa!

Mika ja Luukas laski mäkeä alas.

Mutta paremmat laskut tuli kyllä liukumäestä.

Tuleeko se poika sieltä?

Juu, on tulossa!

Välillä pitää tankata mehua, että jaksaa.

Mummukin meni keinumaan. Vaari sanoi odottavansa
vielä vähän aikaa ennen keinuun menoa. :D

Ja päästiinhän minä ja Johanneskin keinumaan. :)
Kyselen tässä lopuksi vielä sellaista, että miten saatte lapsenne pitämään aurinkolaseja? Onko aurinkolasien mallilla väliä, lenksulla vai sangoilla? Meillä kun ei haluta kumpiakaan. :/ Tietää vaan, jos itsellä ei ole aurinkolaseja niin tulee pää kipeäksi.
Johannes alkaa huutaa heti kun pistän sille lasit päähän ja Luukas ei halua niitä ollenkaan. No, nyt Luukaksen aurinkolasit meni hukkaan, että ehkä sille pitäisi hankkia uudet, jos niitä ei löydy. Ja Johannes nyt ei niin paljon vielä ole hereillä ulkona, mutta sekin kyllä lisääntyy.

Vinkkejä kaivataan! :)

Aurora Borealis

Eilen oli kyllä upean näköinen taivas. :) Jouduin tosin facebookista lukemaan, että ulkona näkyy revontulia, kun ei tullut ulos katseltua iltahässäkässä. :D

Mutta kamera mukaan ja ulos. Tosin mua paleli niin paljon, että kaikki onnistuneet kuvat ovat kyllä Mikan ottamia.

Tässä niistä muutama. :)





Ihanaa maanantaita!