Huh huh, taas kuukausi vilahti ohi noin vain. Johannes kasvaa ja se on nykyään sellainen hurmuri että! Viikko sitten oivallettiin oikeasti kuinka vatsalle käännytään ja nyt se menee tosi ketterästi. Kummaltakin puolen. :) Ja välillä käännytään takaisin selällekin, mutta vielä aika usein vahingossa.
Isoveljen tekemisiä seurataan tarkasti ja kasvot kirkastuvat heti kun isoveli vähän kiinnittää huomiota häneen. Muutenkin tarkkailee todella paljon ympäristöään ja tuntuu kuuntelevan tarkkaan.
Tykkää kuunnella kun luetaan, mutta vain vähän aikaa. Luukas kun haluaa kuulla kaikki mitä kirjassa lukee, ei ole aikaa sitten näytellä Johannekselle vain kuvia. Mutta puoli kirjaa jaksaa suunnilleen keskittyä. Sitten pitäisi tehdä jo jotain muuta.
Viime kuukauden aikana täysimetyksen lopetus oli sellainen haikea paikka, mutta kun paino ei vieläkään ole oikein noussut, niin hidas kiinteiden aloitus oli kyllä tarpeen. Uudet mitat saatiin perjantaina ja ne olivat: 6480 g ja 65,0 cm. (4 kk 6325 g ja 63,5 cm)
Kiinteistä ollaan aloitettu peruna, porkkana, luumu ja mango. Lisäksi maissivelliä Johannes on juonut ja tänään maistoi ensimmäisen kerran puuroa. Kaikki paitsi luumu, ovat maistuneet hyvin. :) Peruna-porkkanasosetta olen tehnyt itse pakkaseen, laitoin lounaalta ylijääneet vaan tehosekoittimeen ja lisäsin korviketta. Hyvää tuli, kun maistoin. (Ja siis ilman suolaa oli keittänyt tietenkin...) Mango on sitten kaupasta ostettua.
Toivotaan nyt, että näillä eväillä paino lähtee nousuun. :)
Yöt nyt on edelleen mitä on. Ei ne edelleenkään ole niin "pahoja" kuin Luukaksen vauva-aikana, mutta herätyksiä tulee parin tunnin välein. Ensimmäinen syöttö on yleensä aina ennen kahtatoista ja viimeistään sitten kun tulen sänkyyn. Sit siitä eteenpäin koko yö... Johannes nukkuu yleensä meidän kanssa. Mä pidän sitä edelleen hyvänä ratkaisuna. (Paitsi viime yönä, kun oli niin ahdasta, ettei pystynyt edes kääntymään.) Parhaimpia asioita maailmassa on nukkua tuhisevan vauvan vieressä, ihan kylki kyljessä. Harmi, ettei Johannes enää halua nukkua mun rinnan/vatsan päällä. Sitä on ikävä. :)
Seuraava etappi onkin sitten jo puoli vuotta! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ois kiva, mutta ei pakko. :)