maanantai 25. toukokuuta 2015

Saanko esitellä...

Saaga Safiira

Juhlimme viikonloppuna tyttäremme kastejuhlaa ja samalla julkistimme neidin nimen. Hän on nyt virallisesti Saaga Safiira.
 
Saaga - nimeen ihastuin jo vuonna 2007 kun luin Johanne Hildebrandtin Valhallan tarinoita. Trilogian kolmannen osan nimi on Saaga. Siinä Saaga on Freijan tyttären Idunin tytär. Silloin jo sanoin, että jos saan joskus tyttären, hänen nimensä tulee olemaan Saaga. Nyt kun sitten rakenneultrassa selvisi, että odotamme tyttöä, niin yritin kyllä etsiä jotain muitakin nimivaihtoehtoja. Mutta kyllä tämä tuntuu nyt niin oikealta nimeltä juuri tälle tytölle. :)
 
Safiira taas tulee mummultani, isäni äidiltä. Itselläni on toisena nimenä hänen ensimmäinen nimensä Hilja ja Safiira oli sitten hänen toinen nimensä. Mielestäni nimi on kaunis ja yllätyksekseni todella harvinainen.
 
 
Itse kastejuhla meni kyllä hyvin, vaikka pidimmekin sen kotona. Poikien kastejuhlat ovat olleet vuokratuissa tiloissa, jossa ei ole tarvinnut huolehtia etukäteen siivoamisesta. Nyt ilmeni pientä stressiä ennen juhlaa, mutta eipä kukaan nyt tänne siivoamaan tullut... 
 
Kastepöytä
Kastemaljana meillä oli malja, joka on yli 60 vuotta vanha. Siinä on kastettu äitini, minut, siskoni lapset ja meiltä Johannes ja nyt Saaga.

Äitini kirjailema kasteliina.

Poikien tekemät kukka-asetelmat pikkusiskolle.


Pappina meillä oli Marko Mitronen. Tällä kertaa hän tuntui luontevalta valinnalta, koska olemme viettäneet aikaa perheenä hänen ja hänen perheensä kanssa. Kastetilaisuus tuntui henkilökohtaisemmalta kuin aiemmin, mistä minä pidin. :)

Kummisetä ja kummityttö
Kummeiksi Saagalle tulivat Mikan veli ja hänen vaimonsa ja sitten minun siskonpoikani Juho, joka juuri viime kesänä pääsi ripiltä. Saaga sai kunnian olla hänen ensimmäinen kummilapsensa. :)



Kakkua en tehnyt itse, vaan tilasin sen Nylundin leipomolta. Sainkin oikein nätin kakun sokerimassakuorrutteella.


Voileipäkakun (tai oikeastaan kaksi) tein kuitenkin itse. Tiedän jo kokemuksesta, että sen menekki on isompi kuin täytekakun. Ja sitten siitä saa vielä pari annosta aamupalaksi tai lounaaksi. ;)

Lisäksi meillä oli prinsessa-piparkakkuja, Geisha - keksejä ja leipäjuustoa lakkahillon kanssa.


Isä ja tytär
 
Äiti ja tytär
Muistan harmitelleeni Johanneksen ristiäisten kuvasaldoa ja samaa sanon nyt. Pojat eivät oikein suostuneet yhteistyöhön, joten yhtään kunnollista perhekuvaa emme saaneet. Emmekä saaneet kuvaa Saagasta poikien kanssa. Ja lisäksi itse päivänsankarikaan ei oikein halunnut olla kuvattavana, niin edessä on vielä kuvaus kiitoskortteja varten. Pitää vain valita oikea hetki, jolloin saataisiin kuviin hieman hymyäkin. :)

Kiitos kaikille, jotka saavuitte paikalle ja teitte päivästä juhlan. Kastepäivä säilyy muistoissa, vaikka kaikkea ei kuviin saanutkaan tallennettua.

4 kommenttia:

Kommentti ois kiva, mutta ei pakko. :)