Ahdistava tavaranpaljous

Olen kärsinyt "tavaraähkystä" jo pidemmän aikaa. Koti pursuaa turhaa tavaraa tai tavaroita, joilla ei ole paikkaa. Haluaisin, että jokaisella esillä olevalla tavaralla olisi jonkunlainen funktio, vaikka sitten vain kaunistaa kotia, mutta kuitenkin.

Tavaroita, joille ei löydy paikkaa.

Nyt kun tulossa on kolmas lapsi, tavaranmäärä kasvaa taas. Huonekaluista esille tulevat kehto (myöhemmin pinnasänky) ja hoitopöytä. Lisäksi tulee leikkimatto kaarineen ja leluineen, vaunujen koppa, turvaistuin ja sitteri. Lisäksi sitten kaikki päivittäin tarvittavat tavarat, hoitojutut ja vaatteet. Kun tälläkin hetkellä jokainen paikka on täynnä tavaraa, niin en vain tiedä mihin väliin vauva oikein mahtuu.

Hedelmät, leivät ja lelutraktori leipälaatikon päällä.

Suurin osa lattialla lojuvista tavaroista on lasten jäljiltä, mutta lojuuhan tuolla eteisessä imuri ja olohuoneessa on nyt pahvilaatikoita minun jäljiltä.

Johanneksen pahvinrepimisleikit.

Kävin varaamassa kirpputoripöydän, että pääsisin eroon edes pienestä määrästä tavaraa. Mutta tosiasiassa se on vain pisara valtameressä, jos saan osan myytyä. Nytkin myyntiin päätyi lähinnä kirjoja ja leffoja. Suurin osa niistä on ollut jo kauan laatikossa varastossa (eli ei näkyvillä) tai sitten kirjahyllyssä. Eikä se kirjahylly näytä paljon tyhjemmältä nytkään.

Leluja ja imuri eteisessä.

Iso osa tavaroista on sellaisia, jotka vain jäävät pyörimään kun niille ei ole paikkaa. En osaa päättää meneekö ne roskiin vai mitä niillä tekisi. Nyt olen heittänyt roskiin ilmaiseksi saatuja tavaroita (subwayn limsakassi, säästöpankki, metallipurkkeja yms. oheisjuttuja) ja sitten sellaisia juttuja, mitkä on rikki tai jotka on ollut myynnissä kirpputorilla eikä kukaan niitä ole halunnut.

Hoitopöytä olohuoneessa etsii vielä paikkaansa. Luukas taisi oman paikkansa löytää...

Tilaisin jo melkein kuukausi sitten sähköpostiini minimalismi-kurssin tavaroiden karsimisesta. Joka aamu saan luettavaa, joka pistää ajattelemaan. Jostain on apua, jotkut asiat taas ovat tässä elämäntilanteessa mahdottomia. Kurssin kirjoittajalla ei ole lapsia, jonka takia lasten tavaroiden järjestämisestä ei ole ollut juttua.

Pahimmat kompastuskivet ovat meidän arjessa paperin määrä ja kierrätys. Paperin määrä siksi, että en tiedä useinkaan mitä teen papereille, jotka vain lojuvat joka paikassa. Piirustuksia on vaikka kuinka paljon ja lisäksi on vakuutuspapereita yms. "tärkeitä" papereita. Kierrätys taas siksi, että meidän keittiötä ei ole sellaiseen tarkoitettu. Lasipurkit, metalli, paperi, pahvi ja pullot. Varastossa on nyt pusseissa lasipurkkeja ja metallia. Isossa kassissa on palautettava pullot ja erikseen muovipussissa palautettavat tölkit. Keittiössä on iso vetolaatikko kierrätettävää paperia varten ja yksi pieni laatikko pahveja varten. Poltettavat maitotölkit on pesualtaan vieressä. Kierrätykseen menevät pahvit päätyy usein roskikseen, koska Johannes rakastaa leikata ja repiä niitä. Ja samalla levittää pitkin keittiötä.

Vaatteet ovat myös ongelmallisia, koska kaappeihin ei haluaisi laittaa muuta kuin puhtaita vaatteita. Järkevää olisi, jos voisi laittaa kaappiin sellaisen "vähän käytetyt" - kasan, mutta ei sinne mahdu. Siksi vaatteita lojuu tuolien päällä, pesukoneen päällä ja lasten vaatteet siellä missä ne on sattunut riisumaan.

Olen tullut siihen tulokseen, että on pakko tehdä jotain toimenpiteitä, että alkaisin viihtymään kotona paremmin.

1. Varasin kirpputoripöydän ja yritän myydä edes jotain.
2. Lasten piirustuksille omat kansiot.
3. Toiveet lahjoista pääasiassa lahjakortteina.
4. Varaston siivous kesällä.
5. Vaatteiden karsiminen omasta vaatekaapista kun palaudun omiin mittoihin.
6. Lasten vaatteet myyntiin mahdollisimman nopeasti.
7. Talvivaatteet, välikausivaatteet ja kengät omille paikoilleen varastoon, jotta löytyvät kun on tarvetta. Ettei tule ostoksia vain siksi, ettei jotain löydy.
8. Lelujen karsiminen, vaikka väliaikaisesti.
9. Luopuminen. Tämä kohta on vaikein. On hankalaa luopua tavarasta yms. johon on asettanut jotain odotuksia tai ajattelee edelleen sen rahallista arvoa.
10. Ajatus siitä, että kun ostat jotain kaupasta, niin se raha on silloin menetetty. Koskaan en tule saamaan takaisin sitä summaa, vaikka yrittäisin myydä sen joskus. Keräilyesineet ovat asia erikseen, mutta keräilen muumimukeja itselleni, en myyntiin.

Äh, ehkä teen tästä isomman ongelman kuin se onkaan. Mutta niin moni asia helpottuisi, jos vain saisin vähennettyä tavaran määrää.

Kirpputoripöytä

Miten teillä selvitään tavaroiden kanssa? Heitätkö surutta roskiin jos et käytä? Siivoatko ahkerasti? Oletko järjestelyn mestari? Kerro paras vinkkisi!

PS: Mainitsemani ilmaisen sähköpostikurssin voi tilata täältä: http://minimalismi.fi