Rakkaat taistelutoverit

Aiemmin toivepostauksia kysellessä sain toiveen, että voisin kirjoittaa vähän veljeksistä ja heidän eroistaan. Olen pitkään pyöritellyt aihetta ja nyt vihdoin ajattelin siitä kirjoittaa. Korostan kuitenkin, että molemmat ovat erittäin rakastettuja yksilöinä ja vaikka heitä hieman tässä vertailenkin ovat he juuri tuollaisina maailman parhaita. :)

Luukas, horoskoopiltaan neitsyt, on erittäin pohdiskeleva nuori mies. Ajattelee paljon ääneen, kyselee ja puhuu kuin papupata. Sanavarasto on ihan älyttömän laaja, että sitä hämmästelevät niin kerhontädit kuin postin henkilökunta. Luukas on sosiaalinen ja ei epäröi yhtään kysyä asioita vierailtakaan ihmisiltä. Viimeksi kaupassa käydessä Luukas kysyi eräältä naiselta, joka tutki purkkahyllyä, että "mitä sinä nainen oikein pohdit?" Sai kyllä naiselta ihan kunnollisen vastauksen kysymykseensä. Ja hymyn päälle.

Johannes, horoskoopiltaan rapu, ei ainakaan jää toiseksi äänen käytössä Luukakselle. Sanoja tulee hieman harvempaan tahtiin kuin Luukaksella aikoinaan, mutta toisaalta ei se taida toisen kohdalla olla tavatonta. Osaa kutsua minua kolmella eri tavalla: "Mamma, äiti, Maiju!" Muita sanojakin kyllä löytyy ja yksi kahden peräkkäisen sanan "lausekin" on kuultu. Johannes on hieman varautuneempi uusien ihmisten läheisyydessä kuin Luukas. Aika näyttää, onko tämä vaan vaihe vai jääkö hän sitten ujommaksi kuin isoveljensä.

Luukas on pienestä asti rakastanut katsoa piirrettyjä tv:stä. Muumit ja Nalle Puh olivat ehdottomia suosikkeja ensimmäiset kaksi vuotta, sen jälkeen ollaan menty laidasta laitaan Oktonauteista Autoihin ja Mikki Hiireen. Luukas myös rakastaa kirjoja ja kuuntelee mielellään pitkiäkin satuja. Iltasatu on aivan ehdoton ja sen lisäksi myös pitkin päivää saattaa kavuta syliin kuuntelemaan tarinoita milloin mistäkin. Yksi suosikeista tällä hetkellä on eräs avaruuskirja. Muistaa aina mainita, että Pluto ei sitten enää ole planeetta vaan nykyään se on kääpiöplaneetta.

Johannesta ei telkkari kiinnosta. Joskus seuraa jotain hetken aikaa Luukaksen kanssa, mutta sitten palaa omiin juttuihinsa. Babarin ja Badun seikkailujen tunnari on kyllä sellainen, joka saa tanssijalan vipattamaan ja sitä jaksetaan hieman seuratakin. Johannes ei myöskään välitä kirjoista. Tuo niitä kyllä syliin, mutta heti jos alan niistä jotain lukemaan, heittää kirjan pois ja hakee uuden. Selailla niitä kyllä voi, mutta ei ne kauan jaksa kiinnostaa.

Molemmat lapset tykkäävät leikkiä legoilla ja autoilla. Johannes tykkää erityisesti palloista ja Luukas leikkii enemmän "työkaluilla". Mutta nämä ovat asioita, jotka vaihtuvat ja muuttuu jatkuvasti kun leikit kehittyvät. Vielä pojat eivät hirveästi leiki yhdessä, vaan kummallakin on omat leikkinsä ja Luukas yleensä häiriintyy kun Johannes tunkee mukaan. Johannes tykkää enemmän leikkiä yksin, Luukas tarvitsee hieman enemmän "apua" leikkiinsä. Mutta toisaalta tämä pätee lähinnä silloin kun ovat minun kanssa kotona kolmistaan. :)

Ruokailun suhteen molemmat ovat aika nirsoja. Johannes ei syö purkkiruoista mitään muita kuin näitä täysin sileitä soseita ja Luukas oli vähän samanlainen, mutta oppi kyllä syömään hieman karkeampaakin ruokaa. Johanneksella kuin ei ole hirveästi vielä hampaita, niin sen sormiruokailu on vähän niin ja näin. Luukaksella oli 1,5 vuotiaana melkein kaikki hampaat jo tullut. Pitäisi kyllä tsempata tuon ruokailun kanssa ja löytää niille uusia ruokia, joita molemmat söisivät.

Nukkumisen suhteen pojat ovat kuin yö ja päivä. :D Luukas oli pienempänä todella huono nukkumaan. Heräsi useita kertoja yössä ja nukuttaminen oli hankalaa. Päiväunet taas maistui ihan hyvin ja nykyäänkin, jos päiväunia nukutaan niin saattaa nukkua useamman tunnin. Mutta päikkärit nukutaan nykyään enää ehkä pari kertaa viikossa. Öisin Luukas on edelleen se, joka varmimmin valvottaa meitä öisin. Yleensä kuitenkin vaan kiipeää meidän sänkyyn nukkumaan, eikä häiritse sen enempää. :)

Johannes taas on jo aika pienestä asti nukkunut lähes joka yönä illasta aamuun. Ehkä parina yönä viikossa sängystä saattaa kuulua jotain, mutta useinkaan Johanneksen huoneeseen ei tarvitse mennä. Alkuyönä ennen kuin me mennään nukkumaan on vähän levottomampi, mutta rauhoittuu sitten loppuyöksi. Mutta ne päiväunet. Johannes on jättämässä toisia päiväunia pois, mutta se ei oikein suju hyvin... Välillä nukutaan koko päivänä vain 40 minuuttia ja joskus kahdessa erässä puolen tunnin pätkät. Harvoin nukkuu yli tunnin pätkiä. Ja sitten hän on niin väsynyt jo seitsemältä ettei enää vaan jaksa olla hereillä.

Molemmista pojista löytyy temperamenttia, Johannes sen näyttää vaan dramaattisemmin heittäytymällä lattialle huutamaan. Luonteenpiirteitä on tullut sekä mun että Mikan puolelta. Jääräpäisyyttä, avoimuutta ja äkkipikaisuutta. Mutta samalla sellaista empaattisuutta, että sydän meinaa pakahtua. < 3

Veljekset tappelevat, vetävät hiuksista ja purevat (pikkuveli) ja tönivät (isoveli). Välillä en tiedä miten paljon taisteluihin pitää puuttua, mutta niin kauan kuin kehenkään ei satu, yritän pysyä loitommalla. Saavat selvittää asiat keskenään. Kyllä jompikumpi tulee hakemaan mut selvittämään asian jossain vaiheessa. :)

Aika velikultia. < 3