Sateinen sunnuntai

Sateisen sunnuntai-iltapäivän pelastaa tulella paistetut lätyt. :) Kiitoksia Mikalle, joka uhrautui paistamalla niitä sateessa, että me muut saatiin herkutella.

Lättyjen lisäksi vaniljajäätelöä ja tuoreita mansikoita. Nami!

Reseptiä mulla ei tähän ole, koska käytettiin valmis jauhoseos, joka oikeasti piti käyttää jo juhannuksena. Silloin vaan ei oikein ollut mahdollisuutta tehdä niitä. Mutta hyvältä maistui nytkin ja piristi tätä päivää. :)

Leppoisaa sunnuntaita!

Aamun blogit

Lapsuudesta muistan aamut, kun vanhemmat kävivät ensimmäiseksi hakemassa sisälle aamun lehdet. Lehtiä luettiin joko sängyssä tai sitten aamupalalla pöydässä. Sanomalehti täytti puolet pöydästä, mutta kyllä siellä mahtui myös syömään.

Meille ei ole koskaan tullut lehtiä. Joskus aamuisin ennen kuin nousen sängystä selaan kännykällä Facebookin tuoreimmat ja iltalehtien uutisotsikot. Ei ehkä niin syvällistä kuin sanomalehdet, mutta suurimmat uutiset kyllä lukee jommasta kummasta. Ainoa mikä harmittaa, on se että paikallisuutiset jää kokonaan lukematta, niitä kun ei netistä helposti saa.

Jos saan aamulla rauhassa syödä aamupalaa itsekseni, niin lukemisena on yleensä blogit. Niistä kun löytyy joka mielentilaan sopiva. :)

Tänä aamuna heräsin tunnin ennen Luukasta. Nyt muut nukkuu vielä ja Luukas katselee Muumeja, joten ajattelin jakaa teidän kanssanne blogit, jotka tänään olivat lukulistalla aamupalalla.

Ihanan karmea
Janican kanssa ollaan luettu toistemme blogeja jo ensimmäisten lasten odotuksesta asti. Facebookin kautta on niin kätevä saada uusimmat kirjoitukset uutisvirtaan, niin sieltä voi nopeasti klikkailla linkin auki.

Magicpoks
Tämä kuuluu sarjaan, "luin jo ennen kuin siitä tuli iso". On ollut lukulistalla jo kauan, mutta tätä seuraan vähän harvemmin. Muoti- ja meikkijutut eivät ole ihan mua varten, niin osa sisällöstä jää vaan nopeaan selailuun.

Kalastajan vaimo
Tätäkin blogia olen seurannut kauan. Meillä kun noita sukulaisia asuu Norjassa, niin on kiva lueskella sieltä juttuja. Vaikkakin siis asuvat ihan eri puolella Norjaa. :D

Valeäidin tunnustukset
Kirjoittaa hyvin ja oivaltavasti lapsiperheen arjesta. Löysin blogin erään facebook-kaverin suosittelemana ja lukulistalla se on pysynyt. Tämä löytyy mulla kans facebookista, joten tulee luettua jutut aika tuoreeltaan.

Vauva, älä itke tänä yönä
Jennillä on kaksi pientä poikaa pienellä ikäerolla, joten tätä on ollut kiva seurailla senkin takia. :)

Visuaalisesti vaativa
Ainon blogia olen seurannut jo vuosia. "Tutustuin" häneen erään foorumin kautta, tilasin itselleni yhden t-paidan ja jäin seuraamaan blogia. Esikoisia odotettiin samaan aikaan, joten lapsesta kirjoitettuja juttuja on kiva lukea.

Olgan kotona
Olga Temonen on yksi henkilöistä, joista vain yksinkertaisesti ei voi olla pitämättä. En tiedä oikeastaan miksi, mutta tästä blogista ja ylipäätänsä henkilöstä vaan tulee hyvä mieli. Ja siksi blogia on kiva lukea aamuisin, vaikka onkin myös facebookin lukulistalla. :)

Lisäksi lueskelen useita muita blogeja, osa niistä löytyy tuolta sivupalkista. Pitäisi kommentoida useammin, mutta usein se jää. Suosikkiblogejakin on monta näiden lisäksi, mutta tänä aamuna aika loppui tavallaan kesken. Jääpähän jotain sitten huomisaamuksi. :)

Mitä sinä luet aamuisin? Ehditkö lukemaan mitään? 

Nyt lähtee kone kiinni, ukkosta on sen verran ilmassa. Mutta hyvät huomenet kaikille ja mukavaa torstaita! :)

Tulinen kinkkupasta

Ruokakokeilu #15

Tulinen kinkkupasta
4 annosta

250 g pastaa (esim. fusilleja)
1 prk Crème Bonjour Cuisine Chili & Paprika
2 dl ruokakermaa
200 g kinkkusuikaleita
1 paprika
(1 tuore chili)

Valmista pasta ohjeen mukaan. Paloittele paprika (ja chili) pieneksi. Lämmitä Crème Bonjour pannulla/kattilassa ja lisää ruokakerma. Sekoita tasaiseksi. Lisää kinkkusuikaleet ja paloitellut paprikat (ja chilit). Anna olla miedolla lämmöllä kunnes pasta on valmista.

Nauti yhdessä. Sopii muuten todella hyvin lämpöiseen kesäpäivään ja on todella helppo tehdä!

Juhannus telttailemassa

Toivottavasti teillä meni juhannus hyvin? :)

Kuten kirjoittelin jo aiemmin, tämän juhannuksen suunnitelmat eivät todellakaan olleet omalla mukavuusalueellani, mutta halusin silti kokeilla ja kivaahan tuo telttailu oli.

Lähdettiin perjantaina iltapäivällä saareen Pietarsaaren ulkopuolelle, Öuraniin. Saari kuuluu Luodon kunnalle, sitä kiertää luontopolku ja siellä on mm. nuotiopaikkoja. Me pystytimme leirin rannalle.

Ainoa kunnon kuva koko leiristä.

Voitte varmaan kuvitella, kuinka paljon tavaraa neljä henkeä tarvitsee kolmeksi päiväksi kun kaikki pitää ottaa huomioon. Lapsille paljon vaatetta, vaippoja, ruokaa ja juomaa. Meille sitten hieman vähemmän, mutta kun säätä ei tiennyt, niin oli kaikkea hellevaatteista sadevarusteisiin. Onneksi veneeseen mahtui hyvin.

Johannes isossa hiekkalaatikossa.

Lapset kyllä nauttivat. Kuin asuttaisiin isossa hiekkalaatikossa. :) Hiekkaa löytyikin sitten joka paikasta eikä vähiten tietenkään teltan sisältä. Mutta hyvin siellä kävi nukkua ja hiekkaahan se vain oli. :)

Hip hei!

Merivesi oli todella kylmää, noin +12 asteista, mutta ei se lapsien menoa haitannut. Meidän vanhempien piti vain pitää huoli, että saivat jälkikäteen lämmintä ja kuivaa päälle.

Ranta tuolla saarella oli todella hyvä. Matala hiekkaranta, joten uskalsi lasten antaa ihan rauhassa siinä rantavedessä touhuta.

Keltaiset kumisaappaat.

Kävin ennen reissua ostamassa itselleni bikinit ja heräteostoksena kumisaappaat. Kumisaappaita tarvitsi tällä reissulla kyllä enemmän. :)

Iltanuotiolla

Molempina iltoina meillä oli pieni nuotio rannassa. Paistettiin makkaraa ja nautittiin hiljaisuudesta. Ensimmäisenä iltana Luukas valvoi meidän kanssamme myöhään, mutta toisena iltana fiilisteltiin ihan kahdestaan. Kumpikin ihanan arvokkaita hetkiä.

Käsienpesupaikka

Totesin jo ensimmäisen päivän jälkeen, että se on kyllä ihan sama sopiiko vaatteet tuolla yhteen ja ovatko ne nyt puhtaat. Esimerkiksi housut eivät olleet puhtaat ensimmäisen syötön (siis Johanneksen) jäljiltä, mutta eipäs niitä viitsinyt vaihtaa. :D

Veljekset

Kyllähän siinä hieman hommaa oli, nimittäin noiden veljesten perään katsomisessa. Luukas leikki hyvin itsekseen, kaikki oli niin jännää. Mutta Johannes vaati kyllä jatkuvaa huomiota. Kaikkea piti maistaa ja sitten oli kurjaa kun vanhemmat tulivat kaivamaan kiviä suusta. Mahaan asti ei tainnut päätyä muuta kuin vähän hiekkaa...

Uusia perunoita

Ruoanlaitto oli tällä reissulla Mikan harteilla. Lauantaina saimme uusia perunoita ja nuotiolla paistettuja pihvejä. Enpä olisi sitä päivällistä mihinkään muuhun vaihtanut. ;)

Grillikota

Hyttysistä emme päässeet eroon saarellakaan. Kokeiltiin kyllä ties mitä myrkkyjä ja karkotteita, mutta savu oli ainoa, joka todella tehosi. Mutta emmehän me voineet nuotiota jatkuvasti pitää päällä. Kotona on kyllä melkein yhtä paljon niitä hyttysiä, joten ei siitä mitään negatiivista ajattelua saarta kohtaan tullut. :)

Ylläpitolatausta

Saarella kun oltiin sähköverkon ulottumattomissa, niin pidettiin kännyköissä yllä latausta aurinkopaneelilla. Oli meillä pari vanhaa nokialaistakin mukana, jos älypuhelin olisi pettänyt. Kännyköiden ja kameroiden lisäksi meillä ei ollut mitään "viihdykettä" mukana, joten saatiin vähän rauhaa medialtakin. Ihan tarpeellista aina silloin tällöin. :D

"Kotiranta"

Totesimme jo perjantaina, ettei sääennusteisiin voi luottaa ollenkaan. Nimittäin ennen reissua lauantaille luvattiin +25 astetta ja aurinkoista, mutta totuus olikin sadetta ja pilvistä, asteista en tiedä. Mutta ihan hyvin me saatiin sekin päivä kulumaan, pojat nukkuivat pitkät päiväunet ja käytiin geokätköilemässä. :)

Uni maistui teltassa todella hyvin!

Geokätköilykävelyn maisemia

Johannes mulla kantoliinassa.

Saarella on tällä hetkellä seitsemän kätköä (muistaakseni), joista käytiin hakemassa kolme. Aiemmin, pari kesää sitten, oltiin haettu yksi sieltä. Vielä siis sinne jäi, joten ehkä me tehdään vielä uusi reissu tässä kesän aikana. :)

Luukas Mikan olkapäillä.

Sunnuntaiksi sitten tuli se todella hieno ilma. Saatiin oikein kunnolla nauttia rantaelämästä. :) Itsekin kävin uimassa, olihan se pakko, kun en viime kesänä käynyt kertaakaan. Kylmää oli, mutta kyllä se virkisti. Ja olihan ne uudet bikinit kiva saada käyttöön. :)

Johannes nautti vedessä leikkimisestä.

Jotain todistetta, etten ollut koko ajan fleece päällä. ;)

Sunnuntai-iltana ajoimme sitten veneellä takaisin kotiin. Johannes makoili omassa vaununkopassaan ja leikki pupulla, Luukas nukkui veneen pohjalla. Ihan kuin oltaisiin oltu kahdestaan veneessä. Joten minäkin sain hieman nauttia venematkasta, ilman että tarvitsi huolehtia poikien säntäilystä veneessä.

 

Kippari

Semmoinen reissu siis. Kotiin tullessa sauna, suihku ja sisävessa olivat luksusta, omasta sängystä puhumattakaan. Katsotaan nyt syntyykö tästä meille juhannusperinne, koska täällähän noita saaria riittää vaikka joka vuosi vaihtaisi paikkaa. :)

Oletko sinä telttaillut pienten lasten kanssa? Missä? Vinkkejä otetaan vastaan, koska tuskin tämä oli viimeinen kerta tälle kesälle. :)

Mitä jos sanoisit välillä kyllä?

Nykyään monessa paikassa neuvotaan sanomaan ei. "Älä ota itsellesi liikaa vastuuta/hommia, opettele sanomaan EI!" On toki kilttejä ihmisiä, jotka eivät uskalla sanoa vastaan mihinkään, vaan tekevät kaiken mitä toiset pyytävät. Silloin on hyvä välillä pysähtyä ja sanoa ei. Tai jos kalenteri pursuaa menoja eikä mihinkään ehdi keskittyä kunnolla.

Mutta tässä ei ole kyse siitä. Kyse on siitä, että asioista voi oppia innostumaan ja jopa tykkäämään, jos joskus sanoo kyllä. On ihmisiä, joiden asenne kaikkea uutta kohtaan on negatiivinen. On ennakkoluuloja ja tekosyitä. Ja sitten ei oikeasti tiedetä edes mistä on kyse, kun ei ole koskaan kokeillut.

Kuva täältä.

Tiedän sen, koska itse olin pitkään sellainen ihminen. Ymmärsin sitten, että kyllä se on varmaan muille ihmisille rasittavaa, kun he yrittävät ehdottaa jotakin (ainakin heidän mielestään) kivaa ja minä keksin kaikenlaisia syitä ettei tarvitsisi poistua mukavuusalueeltani.

On totta, että on helpompaa sanoa ei kun lähteä kokeilemaan jotain uutta. Kuvittele vaikka tilanne, että puolisosi ehdottaa vaikka asuntovaunulla reissuun lähtemistä alle kuukauden ikäisen vauvan kanssa. (Me viime kesänä. :) Jos olisin ajatellut, että ei siitä mitään tule, niin ei me olisi tullut edes lähdetyä. Mutta onneksi sanoin kyllä ja viime kesän reissuista (oikeastaan siis kahdesta) tuli todella ihania muistoja. Tänä kesänä mennään uudelleen asuntovaunulla jonnekin, mutta nyt vähän vanhempien lasten kanssa. :)

Kuva täältä.

Joka kerta kun sanomme ei, voimme menettää mahdollisuuden kokea tai oppia jotain uutta. Se mikä yleensä pidättelee ihmisiä, on pelko rutiinien menettämisestä. Elämä on mukavaa sellaisena kuin se on ja mitä sitä muuttamaan? Uusiin tilanteisiin menemisen voi oppia, sitä kautta oppii myös arvostamaan eri tavalla myös niitä rutiineja.

Olen usein huomannut sanovani ei lapsille, kun he haluavat tehdä jotain kivaa. En siksi, että se ei olisi minusta kivaa, mutta kun siitä tulee sotkua, vaatteet menevät vaihtoon, päivärytmi menee sekaisin tai jotain muuta yhtä aikuismaista. Oikeasti, mitä väliä? Jos ei ole minuuttiaikataulua eikä se ole mitään vaarallista, niin eikö he saisi vain pitää hauskaa? :)

Kuva: Pinterest

Kokeile sanoa kyllä johonkin uuteen jo tänään, oli se sitten uusi ruoka, ryhmäliikuntatunti tai vaikka juhannussuunnitelmat.

Näillä saatesanoilla, meidän juhannukseen kuuluu jotain, mikä ei ole ehkä omalla mukavuusalueellani, mutta ikimuistoista siitä tulee jokatapauksessa. :)

Yhtä vajaa vuosi!

Kuka siellä?

Johannes on tänään 11 kk. Ensi kuussa juhlitaan sitten syntymäpäivää. Meillä ei asu enää sylivauvaa, vaan erittäin temperamenttinen poika.

Viimeisen kuukauden aikana on opittu seisomaan ilman tukea ja sen jälkeen myös nousemaan pystyyn ilman tukea. Ensiaskeleita on otettu kuluneella viikolla. Ensin yksi, sitten kolme ja nyt jo enemmänkin.

Tänään on ihan itse lähdetty kävelemään esim. sohvan reunalta. Aiemmin on kävellyt mun, Mikan tai Luukaksen luokse. :)

Blondi :)

Hampaita ei ole tullut lisää, mutta taitaa kyllä olla tulossa, kun yöt on olleet niin rauhattomia jo viikon ajan. 

Sanoja ei oikein hahmota, mutta suusta kuuluu joskus mamma, äiti, pappa ja namnam. 

Tämän hetken hittejä ovat kaappien ja ovien availeminen. Laatikoita yritetään availla kans ja sisältö tyhjätään lattialle. Taputtaminen on kivaa ja tavaroiden hakkaaminen pöytään/lattiaan. Tänään keksittiin miten huuliharppuun puhallettaessa kuuluu kiva ääni. :)

Isoveljen kanssa on alettu tappelemaan. Varsinkin jos joku lelu on yhteisen mielenkiinnon kohteena. Mutta kyllä he edelleen leikkivät yhdessä ja koko ajan vain enemmän tulee yhteisiä juttuja. :)

Siellä on joku vauva!

On niin kiva huomata kuinka pieni oppii ja kasvaa. Eikä veljeksiä voi verrata, ihan omanlainen luonne on pikkuveljellä. Ainakin reagoi paljon enemmän tunteella esim. kieltoihin. Saattaa maata pari minuuttia lattialla ja huutaa, potkia ja hakata nyrkeillä lattiaa kun kieltää koskemasta pistorasiaan. Mutta toisaalta on sitten tosi rauhallinen ja esimerkiksi odottelee usein rauhassa sängyssään, että joku tulee sieltä hakemaan. :)

Ihana poika. :)

Juhannusmuistoja

Juhannus 2010

Ensi viikonloppuna olisi sitten juhannus. Onko teillä jo suunnitelmat selvillä? Me vielä pohditaan muutaman vaihtoehdon välillä, mutta eiköhän me alkuviikosta tehdä päätöksiä kun viikonlopun sääennusteet vähän tarkentuvat. :)

Ennen lapsia en käynyt festareilla vaan juhannukset olivat aika samanlaisia kuin nyt. Kotona grillailua, veneilyä ja ehkä mökkeilyä. Lapsuudesta mieleen ovat jääneet juhannukset tädin mökillä, jossa sai saunasta juosta uimaan. Ja se kun käytiin merenrannalla katsomassa kun aurinko laski. 

Pieniä hetkiä, hyviä muistoja. Samanlaisia muistoja haluan omille lapsillenikin suoda. Sen takia juhannus tulee meillä olemaan perhejuhla, ilman runsasta määrää alkoholia tai sitten ei ollenkaan. Jotain kivoja perinteitä haluaisin omaan juhannukseen luoda. En tiedä miten poikien kanssa käy, kiinnostaako niitä juhannustaikoja opetella, mutta voihan sitäkin yrittää. :) Itse olin aikamoinen romantikko ja kuvittelin tosissani näkeväni unessa tulevan aviomieheni. ;)

Juhannus 2012

 Mikä on sinun paras juhannusmuistosi? :)

Rosenlund

Kotikaupungissakin voi joskus ottaa turistin roolin ja käydä tutustumassa uusiin paikkoihin. Käytiin viime lauantaina Rosenlundin pappilassa ja sitä ympäröivässä Aspegrenin puutarhassa. Ollaan toki käyty siellä ennenkin, mutta jotain uutta löytyi silti. Kannattaa käydä kävelyllä, mikäli puutarha yhtään kiinnostaa. :)

Istuisiko hetkeksi?

Tää oli hauska idea. :)

Oman citypuutarhan perustamiseen käy mitkä purkit vain. :)

Aika idyllistä vai mitä?

Täältä löytyy paikasta lisätietoa.

Mukavaa viikonloppua!

Vesipullo

Ihan uusi :)

Meille tuli salille tänään uusia juomapulloja. Väri on ihanan raikas ja voittaa mun vanhan harmaan sata - nolla. Joten otin itsekin uutuuden käyttöön ja muistutan itseäni juomaan enemmän. Joten nyt työvuoron alkaessa pullo täyteen vettä ja vuoron päättyessä pullon pitää ainakin olla tyhjä tai sitten jo toisella kierroksella.

Millaisia keinoja te käytätte, että muistatte juoda päivän aikana tarpeeksi?

PS: Blogin osoite on muuttumassa lähiaikoina lyhennetyksi versioksi eli http://www.pikkuunen.fi. :)

Wellness - mitä se tarkoittaa?

Olen ollut Wellness - "aatteen" puolesta puhuja siitä asti kun kuulin tuon termin ensimmäisen kerran. Personal training - konseptini on toiminut Wellness Lifestyle - nimen alla jo vuodesta 2005. Itselleni termi onkin niin tuttu, että en ole paljon miettinyt miten muut sen käsittävät. Selailin hieman netistä eri sivustoja, joihin Google - haku johtaa. Sen käsityksen mukaan Wellness tarkoittaa aika pitkälle erilaisia Spa - hoitoja ja paketteja.

Haluaisinkin nyt selventää mitä Wellness minulle merkitsee ja mitä haluan sen kautta saavuttaa asiakkaille. :)

Wellness tulee sanoista Well-being & Fitness, mutta yleisesti ottaen se tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mitä sitten ihminen tarvitsee voidakseen hyvin? Jokainen voi pienillä muutoksilla kohentaa hyvinvointiaan, mutta joskus tarvitaan suurempaa elämäntaparemonttia. Tämä on minun näkemykseni, joka ei tietenkään päde kaikkiin, mutta yleisesti ottaen näin eläen voi hyvin. :)

LIIKUNTA
Ihmiset ovat nykyään todella passiivisia. Ei se ole välttämättä pelkästään itsestä kiinni, vaan työ ja vapaa-aika ovat passivoituneet koko yhteiskunnassa. Lisäämällä liikuntaa elämään voidaan parantaa työkykyä ja vapaa-ajan laatua. Pätee niin hyötyliikuntaan kuin muuhunkin treeniin.

RAVINTO
Tästä olenkin kirjoittanut blogiin jo aiemmin, jutut löydät täältä (osa1) ja täältä (osa 2). Tiivistettynä jotenkin näin: syö 5-6 kertaa päivässä pieniä aterioita, tiedosta valintasi ja nauti hyvästä ruoasta. Herkuttele maltilla ja laadulla.

NESTEYTYS
Veden juomisesta puhutaan paljon ja ihmiset tiedostavat, että pitäisi juoda enemmän. Mutta silti useimpien veden juominen on vähäistä. Ja samalla kun juodaan kahvia, teetä, muita kofeiinipitoisia juomia ja alkoholia, ei muisteta että pitäisi juoda vielä enemmän. Toisaalta veden juomisessa voidaan mennä myös toiseen ääripäähän, jolloin kehosta huuhtoutuu pois hyödyllisiä vitamiineja ja hivenaineita. Sopiva määrä vettä on n. 1-2 l/päivä, tämän lisäksi ravinnosta ja muista juomista saa nestettä.

STRESSIN VÄHENTÄMINEN
Joskus stressi on hyväksi, jotta saamme asioita aikaiseksi. Mutta liian pitkään jatkuva ja toistuva stressi  kuluttaa niin mieltä kuin kehoakin. Kannattaa pysähtyä miettimään, mitkä asiat stressaavat, voiko niille itse tehdä jotain ja tehdä toimintasuunnitelma. Päivittäisistä asioista ei kannata stressata vaan hakea apua niille osa-alueille, jotka ovat stressin laukaisijoita.

UNI
Pikkulasten vanhempana en voisi enempää korostaa unen merkitystä. On ihmisiä, jotka selviävät vähemmällä unella kuin toiset. Mutta usein uni on tällöin keskeytyksetöntä ja syvää. Normaalisti ihminen tarvitsee noin kahdeksan tunnin unet. Yksilöllisesti myös enemmän unta voi olla tarpeen, mutta joskus kyse voi olla vain hetkellisestä univelasta. Jos tunnet ettet saa nukuttua tarpeeksi paljon tai tarpeeksi hyvin, kannattaa laatia itselle nukkumaanmenorutiinit. Tämä on yksi hyvä yhdistelmä: Iltapala, jolla on sekä hiilareita että proteiinia, hämärä huone, muutama luku hyvää kirjaa ja valot pois. Jos uni ei tule vartin sisällä, valo takaisin päälle ja yksi luku lisää kirjasta.

HUONOJEN TAPOJEN MUUTTAMINEN
Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen on iso muutos elämänlaadulle. Keho voi paremmin ja rahaakin menee huomattavan paljon vähemmän. Kannattaa tutkistella omia elämäntapoja kriittisesti ja miettiä mikä ottaa enemmän kuin antaa.

Joitain onnistumisia voi myös mitata ja motivoida näin itseään.

ITSENSÄ MOTIVOINTI
Pidä itsesi motivoituneena miettimällä jonkinlaisia tavoitteita. Jos elämä tuntuu vaan rullaavan päivästä toiseen puuduttavana, silloin saattaa tuntea itsensä apeaksi ja saamattomaksi. Jos luot itsellesi tavoitteita, niin niiden saavuttamisen tuoma ilo antaa lisää energiaa taas jonkun uuden asian saavuttamiseen. Tällöin luodaan positiivinen, onnistumisen rinki. Aseta vaikka tarpeeksi pieniä tavoitteita kerralla, esim. tänään aion käydä salilla, tällä viikolla aion tehdä ruokalistan, tässä kuussa tapaan ystäviäni x kertaa jne...

ANNA AIKAA JA OLE SOSIAALINEN
Anna aikaa itsellesi, perheellesi, ystävillesi ja harrastuksille. Näitä voi helposti yhdistää esimerkiksi lähtemällä ystävän kanssa kokeilemaan uutta ryhmäliikuntatuntia, käydä perheen kanssa retkellä tai esimerkiksi kirjoittaa blogia, joita ystäväsi ja perheesi lukevat. Hanki kiva harrastus, tee siitä sosiaalinen ja nauti siitä.

LUONTO
Toiseksi viimeiseksi kohdaksi laitan luonnon. Nykyaikana ollaan vieraannuttu luonnosta ja sinne meneminen tuntuu hankalalta. Joskus tekee oikeasti hyvää päästä pois hälinästä ja saasteista. Mennä vähän ulos ja hengittää raikasta ilmaa. Joillekin luonto on lähellä, läheinen merenranta tai takapihan metsä. Isommissakin kaupungeissa löytyy puistoja tai alueita, jossa voi rauhoittua. Ei luontoa tarvitse pelätä. Jos metsään meneminen pelottaa, ota kaveri mukaan tai joku muu, joka on tottunut liikkumaan luonnossa. Tutustu karttapalveluissa lähialueisiin ja tee vaikka ensin pieniä tutustumislenkkejä. Ja luontoon ei tarvitse lähteä urheilemaan tai edes liikkumaan. Aja rantaan, ota aikaa itsellesi ja rauhoitu hetkinen. :)

POSITIIVISUUS
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä positiivisuus. Kun ympäröit itsesi positiivisilla ihmisillä ja ajatuksilla, voit parantaa elämänlaatua huimasti. Kehu toisia, tee asioita odottamatta erityistä kiitosta ja ole kiitollinen. Hyvän olon jakaminen ei ole itseltäsi pois, vaan kun levität positiivisuutta, niin takuulla saat siitä jotakin takaisin myös itsellesi. :)

Tällaisia ajatuksia minulla on siitä, mitä on Wellness. Lyhyesti sanottuna, Wellness tarkoittaa enemmän energiaa, pidempää ja täydempää elämää. Psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tähän perustuu kaikki Personal training - pakettini ja pyrin myös itse elämään näiden ohjeiden mukaan. Aina se ei onnistu, mutta viime aikoina olen huomannut, että se on helpompaa mitä positiivisemmin ajattelen.

Heräsikö ajatuksia? Jaa ne muillekin kommenttikentässä tai laita sähköpostia. Olisi mukava kuulla muitakin mielipiteitä asiasta. :)

Maanantai

Nice run 2013

Ennen lenkkiä

Oltiin viime viikon tiistaina mammaporukalla Nice Runissa. Kyseessähän on noin viiden kilometrin lenkki, jossa ei oteta aikaa (saa katsoa jos haluaa) eikä sinänsä kilpailla mistään. Lenkin jälkeen "porkkanana" on sitten piknik-kori. :)

Viime tiistai oli kylmä päivä. Jotain +13 astetta ja tuuli. Ihan erilaista kuin edeltävät pari viikkoa +20 asteen lämpötiloineen. Sitä sitten tuli ehkä pistettyä vähän liikaakin vaatetta tuolle lenkille. Kun sitten siellä juoksi tai siis hölkkäsi/käveli, niin kyllä tuli lämmin.

Naisia tapahtumassa oli tänä vuonna ilmeisesti n. 2800. Aika hurja määrä tälle paikkakunnalle. Kun tällainen porukka lähtee sitten lenkille, niin ahtaat polut käyvät kyllä vielä ahtaammiksi. Jos tosissaan haluaa juosta, niin sitten kannattaa olla heti ensimmäisten joukossa lähtemässä.

Meistä suurin osa päätyi hölkkäämään/kävelemään. Otettiin se samalla sellaisena pienenä rupattelutuokiona. :) Oma aika oli 54 minuuttia ja matkaa kertyi melkein kuusi kilometriä (5,8 km).

Piknik

Lenkin jälkeen syötiinkin sitten piknik-ruokaa eli leipää, banaania, suklaata jne... :) Ihan makoisa pakkaus taas kerran. 

Mitään "lahjuksia" ei tänä vuonna piknik-kassissa ollut. Aikaisempina vuosina on ollut mm. kosteusvoidetuubi ja huulikiiltoja. Mutta toisaalta, kyllähän sellaisten lahjoittaminen tulee aika kalliiksi ja kun kyseessä on hyväntekeväisyystapaus (Rintasyöpä - Roosa nauha), niin ehkä ne rahat olisi hyvä lahjoittaa keräykseen sitten.

Lenkin jälkeen

Tänä vuonna meitä oli kyllä hyvä joukkue. Kiva fiilis ja hyvää seuraa. Harmittaa niin hirveästi vaan, ettei yksi porukasta päässytkään mukaan viime hetken esteen vuoksi. Eilen kuitenkin annoin hänelle piknikiltä jääneet tuotteet (suklaan yms. jotka säilyvät), että ehkä ne sitten lohduttaisi hieman. :)

Kiitos vielä Daniela, Camilla, Linda ja Caroline! Mennääkö ensi vuonna uudelleen? :)

Sunnuntaikätköilijöitä

Tänään Mika ehdotti, että lähtisimme koko perheen voimin geokätköilemään. Eilinen kun meni sillä lähinnä rakentaessa ja itse olin vähän siellä sun täällä lasten kanssa. (Siitä kuva-aineistoa tulossa. :D)

Joten Mika sitten etsi kätköt netistä, latasi laitteeseen ja laittoi vielä reitin, missä järjestyksessä mitäkin etsittäisiin. Netissä kätköjä selaillessa iskee vaan ahneus, tulee otettua liikaa kätköjä kun ajattelee, ettei tuossa nyt kauan mene... Itse sorrun siihen usein. Mutta lasten kanssa realismi iskee aika nopeasti samalla kuin takapenkiltä kuuluu ensimmäiset heräilyn äänet...

Ensimmäinen kätkö esitteli upean rannan.

Tämä oli meille kesän geokätköilykauden aloitus, ollaan vähän myöhässä, mutta minkäs teet kun on kaikkea muutakin hommaa. Otettiin tänään suunnaksi etelä ja siellä Vexala, Munsala ja mitäs niitä nyt siinä onkaan...

Pari ekaa kätköä oli rannan lähettyvillä. Ensimmäinen ranta oli kyllä niin upea, että sinne lähdemme kyllä viettämään jotain lämmintä kesäpäivää vielä tänä kesänä. Eikä varmaan ole koskaan liian täyttä. ;)

Toinen ranta ei ollutkaan sitten mikään ihmeellinen ja itse kätkökin oli syvällä metsässä.

Luukas heräsi aarrejahtiin.

Toisella rannalla ollessa Johannes vielä nukkui, mutta Luukas tuli rannalle juoksentelemaan ja juomaan mehua sillä aikaa kun Mika kävi kätköpurkin etsimässä.

Munsala kyrka

Kirkollakin käytiin, mutta vain ulkopuolella. Tässä oli aika hauska kyltti juuri kirkonportin ulkopuolella. :D

Photo a day 090613
"From down low"

Seuraavassa kätkössä oli maasto vitonen eli hankalimmasta päästä. Kävin katsomassa, että Mika pääsi ylös kivelle ja löysi purkin, jonka jälkeen palasin autolle Johanneksen kanssa. Luukas jäi vielä ulos odottelemaan Mikaa. Vähän ajan päästä Luukaskin halusi autoon. Sitten aloinkin ihmetellä, että miksi Mika ei tule autolle. Luukas sanoi Mikan tulleen alas kiveltä ja jouduin vielä varmistamaan, että eihän se tippunut sieltä. Ei kuulemma. No, jätin pojat autoon ja menin katsomaan tilanteen.

Eihän sieltä meinannut päästä alas, jos ei halunnut itseään loukata. Yhteispelillä saatiin Mika sitten turvallisesti kiveltä alas ja päästiin jatkamaan kätköilyä. Tällaisilla kätköillä kaveri on hyvä olla olemassa. :)

Matkalla kätkölle ylhäältä löytyneiden valjaiden avulla.

Yhteensä kätköjä löytyi kymmenen, joka oli ihan hyvä saavutus. :) Pari jäi vielä hakematta suunnitellulta reitiltä, kun kello alkoi olla jo ihan liikaa. Mutta ainakin on jotain hakemista kun mennään sinne rannalle sitten. ;)

Blondi rannalla

Oli oikein mukava sunnuntai-päivä ajelulla ja kätköjä etsimässä. Mika niistä nyt löysi suurimman osan, mutta mä yritin olla hengessä mukana. :D

Jospa meistä nyt taas tulisi aktiivi-kätköilijöitä, sunnuntaikätköilijöiden sijaan. Mutta ehkä siihen ei vielä tänä kesänä ole kunnolla aikaa. Muutaman vuoden päästä pojat ovat sen verran isoja, että jaksavat ja pystyvät olla mukana enemmän. Tämä on kyllä niin kiva yhteinen harrastus. :)

Löytyykö lukijoista kätköilijöitä? Mikä on haastavin kätkö, minkä te olette hakeneet? :)