Pikkuunen: Yyteri, Muumimaailma ja Tuuri

Kuten jo kävin aiemmin kertomassa, olimme viime viikolla taas reissussa. Mikalla oli viimeinen lomaviikko ja meillä oli vielä asuntovaunu lainassa. Suunnittelimme reissua vasta viime maanantaina illalla kun Luukas oli mennyt nukkumaan. Kävimme netissä läpi paikkoja, jonne lapsien kanssa voisi mennä. Eläimiin oltiin nyt kyllästytty ja haluttiin jotain muuta. Suurin osa paikoista olikin jo kiinni, joten valinnanvaraa ei paljon ollut.

Päädyttiin ottamaan suunnaksi Naantalin Muumimaailma. Se kun oli vielä viime viikon auki. Välipysähdyspisteeksi katsottiin Pori, koska lähdettiin niin myöhään sitten tiistaina liikkeelle. Yyterin leirintäalueella olikin todella kiva Angry Birds - leikkipuisto, joka taisi ainakin Luukakselle olla mieluinen.

"Hyvää!"

Reissussa Mika tekee ruoat. Valittiin matkalle mukaan mahdollisimman helppoja ruokia keittiön rajallisuuden takia, kuten makaronia ja valmiita pastapusseja. Nakkeja tuli syötyä ja aivan mahtavaa gulassikeittoa. Mika teki kyllä myös suklaamousseakin. ;) Mä sain vain sitten syödä kun ruoka oli valmista. Luksusta!

Vauhtia riittää

Puistoon piti päästä heti kun oltiin saavuttu leirintäalueelle. Puisto oli melkein kokonaan Angry Birds - teemalla tehty ja ainakin näin aikuisen mieleen tosi kivasti toteutettu.

Paljon värejä!

Ja näin niitä punaisia lintuja ammutaan,
mamma taisi olla kohteena...

Välillä pitää levätä.

Rannalla oli hiljaista.

Yyterin leirintäaluetta voin suositella lapsiperheille varsinkin näin sesongin ulkopuolella. Todella rauhallinen paikka. Ranta on ihan lähellä, mutta meillä se jäi vain siihen, että käytiin etsimässä yksi geokätkö sieltä. Se olikin reissun ainoa, koska vaunulla ei ole niin helppo kätköillä...

Sateelta suojassa.

Rannalla ollessamme alkoi tietenkin sataa kaatamalla ja saatiin pysähtyä puun alle sateensuojaan. Ja siltikin kastuttiin kun sade ei loppunutkaan nopeasti...

Porista otettiin seuraavana päivänä suunnaksi Naantali. Saavuttiin Muumiparkkiin hieman ennen avaamisaikaa ja levättiin siinä hetki ja syötiin ennen lähtöä. Vaunussa on kyllä hyvät puolensa. :)

Ensimmäisenä halauksen sai Muumimamma.

Nuuskamuikkuselle kerrottiin synttärilahjaksi saadusta huuliharpusta.

Muumipappakin sai halin.

Onnistuikohan kirjoittaminen?

Leikit menossa.

Viimeisellä aukioloviikolla ei Muumimaailmassa ollut hirveästi porukkaa. Joten kaikkea sai katsella rauhassa ja hahmoillakin oli hieman enemmän aikaa lapsille. Joten, jos mahdollista, suosittelen siellä käymistä vasta koulujen alkamisen jälkeen. :)

Sillalla Luukas, minä ja vauva.

Niiskuneiti oli kiva tyyppi. :)

Kuninkaaksi kuninkaan paikalle?

Nuuskamuikkunen ei ollut teltassaan, mutta Luukas kävi silti kylässä.

Haisulia juostiin karkuun...

Luukas jaksoi hyvin kävellä ja olla tuolla, joten sille ei olisi tarvinnutkaan rattaita. Vauva kulki mulla kantoliinassa, joka oli todella hyvä vaihtoehto. Mikäli oltaisiin vaunuilla menty, niin oltaisiin varmaan jouduttu jakautumaan tai odottelemaan enemmän. Plussaa hoitohuoneelle, jossa oli tuoli imetystä varten. Joten Muumimaailmaan voi hyvin mennä vauvankin kanssa. :) Muistutukseksi itselle, että hoitolaukun sijaan hoitoREPPU seuraavalla kerralla, niin säästyy kantajan selkä...

Kallista lystiä se kuitenkin on, vaikkakin oltiin minibudjetilla liikkeellä. Sisäänpääsy 23 €/aikuinen, lapsista ei vielä mennyt mitään. Jäätelöt ostettiin, johon meni 8 €. Lisäksi lähettiin kortteja, joihin meni postimerkkeineen 13 €. Muumikaupoista ei ostettu mitään, vaan ostettiin Luukakselle Nuuskamuikkunen sitten Keskiseltä melkein puoleen hintaan.

Luukas tykkäsi kovasti olla Muumimaassa, joten ehkä me mennään sinne toistekin. :) Näytelmästä Luukas piti paljon, joten harmitti ettei menty kuin yhteen. Mutta ei viitsitty juosta kellon kanssa ympäri saarta...

Missäs mä nukun? Synttärisankari ainakin nukkuu keskellä.

Naantalista lähdettiin ajamaan kohti Tuuria. Etsittiin leirintäaluetta hieman Naantalin ulkopuolelta, kun se Naantalin oma ei oikein ollut mistään kotoisin... Mutta sitten kävikin niin, että kello olikin melkein kahdeksan eikä leirintäalueilta enää vastattu, vaikka niihin soittelin. Mulla meinasi mennä hermot kun ajattelin, että nyt jäädään ilman yöpaikkaa.

Hieman ennen kahdeksaa tuli kyltti "Lemmi caravan 7 km". Ei ehdittäisi ennen kahdeksaa, mutta päätettiin mennä kuitenkin katsomaan. Alkoi sataa niin lujaa vettä, että kolmekymppiä ajaessakaan ei nähnyt tietä. Kuitenkin jotenkin päästiin perille ja huomattiin kyseessä olevan pieni leirintäalue. Mika kävi kyselemässä ja saatiin jäädä sinne. Joten ei kun parkkiin ja nukkumaan.

Aamulla laulettiinkin sitten Luukakselle "Paljon onnea vaan" ja annettiin pieni paketti. Meidän poika on jo kaksivuotias. :) Iltapäivällä laitettiin tavarat kasaan ja jatkettiin kohti Tuuria. Majoittauduttiin Onnela Camping - alueelle ihan Keskisen Vesan naapuriin. :D