lauantai 7. syyskuuta 2013

Omenoita, nam!

Mä en ole vielä tottunut siihen, että meillä on omenapuu, josta tulee oikeasti satoa. Viime vuonna suurin osa meni kompostiin, mutta nyt lähes kaikki meni käyttöön joko itselle, sukulaisille, ystäville tai tuttaville. Yhteensä varmaan yli seitsemän muovipussillista omenia. Lajikkeena meillä on valkea kuulas ja omenat ovat olleet todella hyviä! :)

Ensimmäiseksi tuli tehtyä omena-rahkapiirakkaa eräällä Hellapoliisin ohjeella, jonka nappasin kirjahyllyssä olleesta kirjasta. Sitten keittelin seitsemän purkkia omenahilloa hillosokeripaketin kyljestä löytyneen ohjeen mukaan. Joten niitä en viitsi pistää tänne kun ei ole mitenkään omia muunnelmia edes. :) Mutta yksi ohje mulla on jakaa, ulkomuistista tein tänään omena-kaurapaistosta ja tuli todella oikein mahtavaa!


Omena-kaurapaistos
Omena-kaurapaistos
7 omenaa omasta puusta (eli aika pieniä)
3 dl kaurahiutaleita
1 dl sokeria
100 g voita
kanelia

Pilko omenat siivuiksi ja laita ne vuoan pohjalle. Sekoita kulhossa kaurahiutaleet, sokeri ja mikrossa sulatettu voi. Levitä seos omenoiden päälle. Ripottele oman maun mukaan kanelia ennen uuniin laittoa.

Paista uunissa n. 20 minuuttia 200 asteessa. Nauti vaniljakastikkeen kanssa. :)


Omppurohmu
Meidän rakas marjarohmumme on marjapuskien tyhjetessä löytänyt nyt omenat. Joka puolelta löytyy omenia, joista on haukattu yksi pieni palanen. Niitä löytyy sisältä ja ulkoa. Tänään yllätin Johanneksen syömästä omenanperkausroskiksesta haettuja omenankuoria. :D

Vielä jäi syötävää...
Pussillinen odottaa vielä hilloksi laittamista ja muutamia löytyy pöydältä vielä. Nyt se, että pakastimessa ei ole hirveästi marjoja ei haittaa niin paljoa, sieltä kun löytyy koko talveksi omenahilloa. :)

2 kommenttia:

  1. Kiitos ohjeesta, taidan tehdä huomenna. Sain pussin omppuja eilen kans.

    VastaaPoista
  2. Meilläkin poika rohmusi omppuja kunnes loppuivat. Kerran tuli viereen omput molemmissa käsissä ja vielä yksi leuan alla, jota kannatteli noilla omppukäsillään. :D

    VastaaPoista

Kommentti ois kiva, mutta ei pakko. :)