Viimeinen vauvakuukausi!

Saaga 11 kk

Viimeistä vauvakuukautta mennään! Saaga on jo yksitoista kuukautta. Vielä sain yhden kuvan nallen ja palikoiden kanssa, mutta voin kyllä sanoa, että ei se enää mitään helppoa ole. :) Saaga haluaa olla koko ajan vain menossa. Varsinkin kun sängylle pääsee ryömimään. Yritetään vielä saada se 1v kuvakin, että saataisiin koko sarja täyteen.

Saaga on todella iloinen tyttö, joka edelleenkin jaksaa antaa pusuja ja haleja meille kaikille. Eroahdistus alkaa hieman hellittää, joten uskaltaa leikkiä toisessa huoneessa itsekseen jos esimerkiksi olen keittiössä. Tällä hetkellä hauskinta on kävellä kävelykärryjen kanssa ja istua laatikossa. En kyllä oikein ymmärrä mikä siinä on niin kivaa. Hän ottaa laatikon reunoista kiinni ja astuu laatikkoon sisään. Siellä sitten istutaan lelujen kanssa ja välillä noustaan seisomaan.

Uusimpia taitoja onkin juuri seisomaan nouseminen ilman tukea. Hyvin hän jo pysyy pystyssä ilman tukeakin, mutta kävelyyn tarvitaan käsi tai kaksi tukemaan askelia. Katsotaan ehtiikö hän ottaa ensiaskeleensa ennen ensimmäisiä synttäreitä. :)

Hampaita on nyt viisi. Tai kuusi. Saaga ei oikein tykkää kun yritän tunnustella onko yksi alahammas kunnolla läpi. Mutta ainakin se on kohta, jos ei vielä ole.

Saaga on alkanut syömään koko ajan enemmän sormiruokaa. Laitan usein miten hänelle samaa kuin meillä, mutta vähemmän maustettuna ja suolattomana. Lempiruokaa on raejuusto. Sitä menisi joka aterialla, jos antaisin. Puuroa menee hyvin sekä aamulla että illalla, mutta vain tietynlaisena. Keitin yhtenä aamuna mannapuuroa, niin sitä suostuttiin syömään vasta kun oli saanut lautasellisen kaurapuuroa. :)

Imetys ei ole vieläkään loppunut. Taitaa tulla ensimmäinen lapsista, joille kelpaa äidinmaito (ainakin) vuoden ikään asti. Kuukauden päästä voisi kyllä aloittaa vieroittamisen, mutta Saaga vaan juo niin vähän lasista kerrallaan, että voi olla vaikeaa saada päivittäinen maito pelkästään siitä.

Yöt ovat hieman rauhoittuneet pahimmista, nyt ollaan hereillä n. 3-5 kertaa yön aikana. Yhtenä yönä tosin yhdeksän kertaa. Nyt olen myös hieman pystynyt illalla tekemään omiakin juttuja kun tyttö ei nuku sylissä. Jonkunlaista unikouluakin olen harkinnut, mutta tuntuu että olen ollut liian väsynyt vielä sellaiseen ryhtymään. Mutta kaipaan kyllä kokonaisia yöunia, joten pitänee laatia ainakin yöimetysten loppumiseen joku suunnitelma.

Eilen oli ihana ilma ulkona. Sainkin kaivaa lapsille välikausivaatteet esiin. Saagalta puuttuu vielä kengät, mutta ihanat aurinkolasit tuli hankittua. :)

Nyt saakin aloittaa Saagan ensimmäisten syntymäpäivien suunnittelu. Teema on jo päätetty ja osa koristeista hommattu. Tällaisesta suunnittelusta minä tykkään. Saa selata Pinterestiä ja keksiä uusia juttuja.

Ihanaa loppuviikkoa!

Parsakaaliriisi

Maanantai 14.3.2016 (74/366)

 

Parsakaaliriisi

4-6 annosta

 

1 parsakaali

3 rkl öljyä

1 pieni punasipuli hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä murskattuina

1 tl valkosipulijauhetta

1 tl suolaa (tai maun mukaan)

2 dl keitettyä riisiä

mustapippuria

 

Poista parsakaalista varsi. Pilko parsakaalin kukinnot hienoksi. Kuumenna öljy wokpannussa. Lisää sipuli ja kuullota 6-8 minuuttia. Lisää valkosipuli ja kuullota vielä minuutti, niin että tunnet tuoksun. Sekoita parsakaali joukkoon, Lisää hieman vettä ja paista pari minuuttia. Lisää riisi ja sekoita hyvin. Jatka sekoittamista niin kauan, että riisi on kuumaa. Mausta.

 

Tarjoile esim. simppelin kanakastikkeen kanssa. Meillä oli tällä kertaa tällaista: hunajamarinoituja broilerinsuikaleita, ruokakermaa ja kanafondia.

 

Maistuvaa viikonalkua!



Polar Loop - Helmikuu

On aika tarkastella mitä viime kuussa nyt tulikaan sitten tehtyä. Tämäkään kuukausi ei mennyt yhtään suunnitelmien mukaan. Alkukuu meni flunssassa, josta parannuttua iski vuosikymmenen vatsatauti päälle. Viikkoon en meinannut edes päästä sohvalta ylös, kun oli niin huono olo. Kaikki tämä laskee keskiarvoja todella paljon.

 

 

Eikä tässä tervehdyttyäkään ole päässyt vielä vauhtiin, mutta toivotaan että nyt maaliskuussa aktiivisuuslukemat hieman nousisivat.

 

 

Vertaillaanpa vielä helmikuuta tammikuuhun.

 

Päivittäisestä aktiivisuustavoitteesta saavutettu ka 56 % (tammik. 59 %)
- Tämä nyt meni alaspäin. Mutta eipä mikään ihme, kun en saanut oikeastaan kunnon treenejä tehtyä. Olisikohan ollut yhtenä päivänä yli 100 %.
Passiivisuusleimat 3 (tammik. 7)
- Netflixin katsominen vähentyi helmikuussa. :D
Päivittäinen kalorinkulutus ka 1976 kcal (tammik. 2005)
- Tämä nyt on aika samoissa.
Päivittäinen yöuni ka. 6:51, josta rauhallista unta 5:12. (tammik. 5:59/4:41)
- Unta on tullut keskimäärin melkein tunti lisää joka yö! Vielä kun päästäisiin vähän lähemmäksi kahdeksaa tuntia, niin ehkä väsymys helpottaisi.

Istumista nyt on siis edelleen liikaa. Tiedän sen itsekin, mutta jotenkin täällä kotona tulee istuttua lasten kanssa sohvalle lukemaan, katsomaan telkkaria, koneelle surffailemaan jne... Kävelyä ja muuta liikuntaa olisi pakko saada lisää.

Kerran ennen vatsatautia ehdin salille, jonka ansiosta tuo 152 % on paras aktiivisuuslukema. Mutta tuo pisin nukuttu aika ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Tunti pois, niin ollaan ehkä oikeassa. Looppi luuli minun nukahtaneeni kun katsoin sohvalla leffaa. :)

Olin helmikuun syömättä herkkuja, niin kuin viimeksi kirjoitinkin. Pois lukien vatsatautiviikko, koska silloin söin ja join oikeastaan mitä vain, mikä pysyi sisällä. Sen viikon ajattelin korvata myöhemmin. Muuten onnistuin aika hyvin järkevöittämään syömisiäni. Tästä eteenpäin ajattelin jatkaa kohtuudella herkuttelua. Tämä talvilomaviikko on mennyt hieman löysäillen, mutta ensi viikolla yritän pitää herkuttelun viikonlopun juttuna.

Iltapäiväväsymys oli pahin ilman herkkuja. Sitä mietti vaan, että pitää saada energiaa! Himot lievenivät kuitenkin parin viikon sisään. Lemppariksi tuli itsetehty hedelmäsalaatti. Siihen tulee sekoitus niistä hedelmistä, joita kotoa löytyi. Esim. banaani, päärynä, veriappelsiini ja vadelma oli aivan mahtava yhdistelmä. :)

03.02.2016

Herkuttoman helmikuun vaikutus painoon oli hyvä. Helmikuun alussa painoin 63,6 kg. Helmikuun viimeinen päivä painoa oli 60,7 kg. Eli miinusta tuli 2,9 kg! Ja tämä tosiaan vain ruokavaliota järkevöittämällä. Liikunnan määrä kun ei noussut yhtään. Kuukauden päästähän sen näkee, kuinka paljon esim. vatsatauti nyt tuohon vaikutti. Mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Nyt matkaa tavoitteeseen siis alle kilo. Ja sitten vielä se vaikein asia, pitäisi saada rasvaa pois ja lihasta tilalle.

Tästä on hyvä jatkaa!

Talvinen Mässkär

Talvilomaa jatketaan täällä Pohjanmaalla upeassa säässä. Tänään Mika teki hieman lyhyemmän päivän töissä, niin päästiin ulkoilemaan koko perhe. Suunnaksi otimme Mässkärin, jonne on opastettu jäätie. Mässkärissä olin itse käynyt viimeksi vuonna 2010 ja silloinkin kesällä.

Kun ajaa Pietarsaaren Ådön kalasatamaan päin, niin tieltä tulee opastus mistä reitti alkaa. Jäätie tarkastetaan joka päivä ja parkkipaikalla on kyltti, mikäli kahvila on auki. Tällä hetkellä kahvila on auki klo 10-17.

Matkaa Mässkäriin tulee kolme kilometriä suuntaansa, eli yhteensä kuuden kilometrin lenkki. Parkkipaikalta voi myös tilata moottorikelkkataksin, jos käveleminen/hiihtäminen/pyöräileminen ei innosta.

Poikien mielestä saarella näkyvä luotsiasema oli muumien majakka. Siitä riittikin juttua koko matkaksi. Saaga nukkui ahkiossa koko matkan saarelle asti. Pojatkin kävivät välillä huilaamassa jalkojaan ahkiossa, mutta hienosti jaksoivat kävelläkin.

Evästauko perillä. Mässkärin possumunkit ovat kuuluisia, joten kävimme sisällä ostamassa meille sellaiset. Kuumaa kaakaota meillä olikin mukana termoksessa. Munkki oli kyllä hyvää, sisällä oli makeaa omenahilloa. :)

Ja pojat pääsivät sitten "majakalle". Vähän harmitti kun muumeja ei näkynytkään. Mutta nehän ovat nyt talviunilla? :)

Saagakin heräsi juuri sopivasti kun olimme lähdössä takaisin päin. Aikamoinen vastatuuli oli meillä, mutta lapset kietoutuivat peittoon ahkiossa. Ja Saagalla oli todella lämmin makuupussissa. Posket tulivat kyllä kaikilla punaisiksi. :)

Keskiviikko 02.03.2016 (62/366)

Mukava talvilomaviikko jatkuu huomenna kun lähdemme lasten kanssa siskoni luokse. Jokaisena päivänä on ollut jotain menoa. Jopa niin paljon, että luvattu kirjastokäynti ei sitten mahtunutkaan aikatauluun. Mutta sinne voidaan mennä sitten taas ensi viikolla. :)

Ihanan aurinkoista loppuviikkoa!

Mässkärin nettisivut: http://www.masskar.fi/fin/index.php

Karkauspäivä

Tänään alkoi poikien hiihtoloma ja kun ulkona oli mahtava ilma, lähdimme jäälle retkelle. Maisema oli paljon seesteisempi kuin olotila kolmen lapsen kanssa. Mutta ainakin saimme raikasta ilmaa ja kyllä meillä ihan kivaakin oli. :)

Luukas halusi tulla lumikengillänsä, joilla kieltämättä olisi ollut helpompi kävellä. Mutta kun pienemmälle ei ole vielä omia, niin en viitsinyt itsekään ottaa. Ja Saaga selässä olisi ollut hieman hankala niitä säädellä. Mutta hienosti meni silti, Luukas sai hyvää harjoitusta lumikengillä kävelyyn.

Pojilla oli kova meno päällä kun etsiskelivät meille sopivaa eväspaikkaa.

Sellainen löytyi sitten rannalle jääneestä veneestä, joka nyt oli täynnä lunta. Siihen oli hyvä hetkeksi istahtaa ja kaivaa eväät esille.

Saaga viihtyi hyvin kantorinkassa ja eväistä sai hänkin osansa.

Termoksessa meillä oli kuumaa kaakaota. Taisin minä olla ainoa, joka sai sen lämpimänä juotua. Pojat keskittyivät niin keksien syömiseen, että juoma oli ihan kylmää kun sitä alettiin hörppiä. Sainkin lopulta juoda lähes kolme mukillista kaakaota. :D

Johannes halusi välttämättä kävellä jäätä pitkin "saareen" eli toiselle puolen rantaa.

Siellä olikin hyvä pitää seuraava keksitauko. :D

Maanantai 29.2.2016 (60/366)

Yritettiin ottaa meistä kuva. No näkyy tässä nyt jotain kaikista. :) Meillä oli ihan kiva päivä. Tästä on ihana aloittaa kevään odottelu ja nauttia kevättalven kauniista päivistä!

Mukavaa maaliskuun alkua!

Saaga 10 kk

Kultapieni

Kohta on vauvavuosi ohi. Nyt Saaga on jo kymmenen kuukauden ikäinen. Viime vuonna tähän aikaan aloin jo odottaa synnytystä, ajattelin siihen olevan noin kuusi viikkoa. Ja sitten tyttö onkin jo näin iso.

Tällä hetkellä harjoitellaan kovasti puhetta. Tavuja tulee koko ajan ja muutama sana on käytössä. Pappa on käytössä mammaa tehokkaammin, olisikohan iskä hieman toistellut sitä? :) Uusimpana on nyt tullut "vauva" kun leikkii nukeilla.

Liikkumisessa ollaan menty siihen, että Saaga liikkuu nopeasti tuen kanssa sivuttain. Pöytää kierrellään ja liikutaan pöydältä sohvalle jne... Johannes käveli muutamaa päivää vajaa 11 kk ikäisenä, toivottavasti Saagalla ei ole niin kiire.

Muuten arki on pysynyt kuukaudessa ihan samana. Tosin kuukauden ajan me ollaan oltu kamalassa flunssassa kaikki ja nyt sitten lisäksi tuli oksennustauti päälle. Nyt tyttö nukkuu, mutta ollaan kaikkien lasten kanssa kotona. Turha sinne hoitoon on viedä, kun Johanneskin oksensi vielä eilen. Saaga aloitti viime yönä, joten tämä päivä menee nyt kokeillessa mikä pysyy sisällä.

Saisi kyllä riittää nämä sairastelut. Kaikki alkoi ennen joulua vatsataudilla, jatkui kovalla kuumeella ja sairaalasta kotiuduttua sit vielä tämä flunssa ja uusi vatsatauti. Odotan vain paluuta suht. hyvin nukuttuihin öihin.

Mutta näillä mennään, päivä kerrallaan. Toivottavasti kevään edetessä sairastelut jäävät taakse ja tulisi taas valoisia päiviä. :)

Mukavaa alkuviikkoa!

Polar Loop - Tammikuu

Sain joululahjaksi Polar Loopin ja päätinkin, että katson joulukuun minkälaisia lukemia mittari näyttää ja tammikuussa aloitan sitten yrittää saada tavoitteet täyteen. No, mites sitten kävikään?

Alkukuussa Saaga oli sairaalassa ja aktiivisuus oli todella vähäistä. Pisin yöuni tuli sairaalassa ollessa, siellä kun menin nukkumaan jo yhdeksältä illalla. Sairaalasta tullessa alkoi nuha, kurkkukipu ja yskä. Ja ne on päällä edelleen. Menee aaltomaisesti, joku päivä on parempi ja joku huonompi. En muista milloin olisi viimeksi ollut näin sitkeä flunssa päällä.

Joten tammikuu ei todellakaan ollut mikään aktiivinen kuukausi. Ostin kyllä lisäosaksi sykevyön ja teinkin muutaman lyhyen treenin sen kanssa.

Olen ollut Loopiin kyllä tyytyväinen, varsinkin yöunia on ollut kiva seurata. Osa askeleista jää selvästi pois, kun kannan tyttöä juuri vasemmalla kädellä, työnnän rattaita tai ostoskärryjä. Mutta jos nyt vertaa omiin tuloksiinsa, niin kyllä tästä motivaatiota saa.

Yhteenvetona tammikuu näytti tältä:

Päivittäisestä aktiivisuustavoitteesta saavutettu keskimäärin 59 % 
- Tätä lukua pienentää kyllä tehokkaasti tuo sairaalassa vietetty aika, jolloin yhtenä päivänä tuli vain 8% täyteen.
Passiivisuusleimat 7
- Näistä osa on tullut autossa istuessa ja osa sohvalla Netflixiä katsoen illalla kun lapset ovat menneet nukkumaan.
Päivittäinen kalorinkulutus ka. 2005
- Tämän olen laskenutkin tuon kulutuksen olevan. Mutta saisi olla enemmän. Tosin imetys vielä lisää ehkä hieman tuota kulutusta.
Päivittäinen yöuni ka.5:59, josta rauhallista unta ka. 4:41
- Tämä on ihan liian vähän. Joten olisi kyllä syytä mennä hieman aikaisemmin nukkumaan kun tietää, että joutuu heräämään yöllä x-kertaa ja nousemaan ylös kuuden maissa.

Nämä tulokset auttavat kyllä tarkastelemaan omaa arkiliikkumista kriittisesti. Ennen niin aktiivinen elämäntapa on muodostunut todella passiiviseksi. Illat menee maatessa lasten sängyissä nukuttamassa heitä, päivään kuuluu ihan liikaa istumista (imetykset, netin selailut, syömiset, leikkimiset ja muuten vaan istumiset) ja autolla lasten kuskaaminen tarhaan/kerhoon.

Nyt on vain pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja ottaa omat ammattiopit parempaan käyttöön. Tänään aloitin herkuttoman helmikuun ja tarkoituksena on yleensäkin järkevöittää syömistä ja liikkumista. Kunhan tämä nuha loppuisi vaan, liikkumisesta ei tule mitään jos nenä on näin tukossa.

Paino oli tänä aamuna 63,6 kg. Ennen kuin aloin odottaa Saagaa paino oli alle 60 kg. Sinne olisi tarkoitus päästä nytkin. Tehdään tästä nyt sit julkista, niin tulee lisämotivaatiota tavoitteen saavuttamiseen. :)

Oikein reipasta helmikuuta kaikille!

9 kk

Täällä ollaan palattu normaaliin arkeen viime viikkoisen sairaalareissun jälkeen. Viimeinen antibiootti annettiin eilen ja tyttö vaikuttaa hyvin tervehtyneen. Nyt tosin pojilla on flunssaa, joten toivotaan, että me selvittäisiin ilman.

Sairaalassa ollessa tyttö täytti siis yhdeksän kuukautta. Hurjaa, miten aika rientää. Kolme kuukautta enää, niin vauvavuosi on taas ohi. Vaikka tämä onkin ollut raskain vauvavuosi, niin ihan hyvinhän tämä on mennyt. Olisi voinut olla asiat pahemminkin, esim. koliikkia tai korvatulehduskierrettä. Onneksi tyttö nukkuu kuitenkin nykyään jo aika hyvin (n. kaksi-kolme syöttöä öisin).

Tällä hetkellä väsymys on enemmänkin itse aiheutettua, koska menimme sitten aloittamaan Netflixistä yhden sarjan katsomisen. :D

Sairaalassa Saaga punnittiin ja vaatteet (ja vaippa) päällä painoi 7200 g, joka oli 400 g enemmän kuin ennen joulua. Ehkä se oksennustauti ja tuo kuume ei sitten kuitenkaan tiputtaneet painoa. Pituutta on sen verran, että osa 68 kokoisista vaatteista on jäänyt pieneksi ja suurin osa bodyista on kokoa 74.

Viimeksi kun kirjoittelin Saaga harjoitteli istumaan nousua. No se sujuu nyt todella hyvin ja samoin edelleen seisomaan nouseminen. Mistä vain saadaan kiinni, niin siinä seistään. Tällä viikolla ollaan opittu myös laskeutumaan alas, joten enää ei tarvitse käydä hakemassa huutavaa lasta pöydän reunalta.

Ryömiminen on vaihtunut konttaamiseen, mutta jos jonnekin pitää päästä nopeasti, niin silloin ryömitään. Kokeilin yhden kerran kävelykärryä, mutta vielä ei oikein ymmärretä liikuttaa jalkoja. Pojat ovat oppineet kävelemään alle vuoden ikäisenä, mutta ehkä Saaga malttaa hetken kauemmin konttailla.

Tällä hetkellä vielä imetän, pulloa tyttö huolii harvoin. Vuorokaudessa tulee noin kuudesta kahdeksaan imetyskertaa. Hampaat (joita on nyt neljä) hieman tuovat ikävän tunteen tuohon, mutta ehkä Saaga kohta tottuu ylähampaisiinkin. Poikien kanssa imetykset ovat loppuneet mielestäni liian aikaisin, joten toiveena olisi kyllä sinne vuoteen asti pääsy. Sitten ei tarvitsisi tuon enempää korvikkeiden kanssa pelata kuin nytkään. Nyt korviketta menee puuron kanssa kaksi kertaa päivässä ja joskus pullosta pieniä määriä.

Mielestäni tyttö syö aika hyvin kiinteää ruokaa. Juuri tuo kaksi kertaa puuroa, kaksi kertaa lihasosetta ja kerran välipalasosetta. Joskus korvaan soseen sormiruoalla, jos sattuu jotain sellaista olemaan. Hieman epäilen tomaattiallergiaa, mutta ihoreaktio tulee aika epämääräisesti. Voihan se olla soseessakin jotain, koska tuoreista tomaateista ei näy tulevan ainakaan niin pahaa reaktiota.

Yöunet ovat tosiaan edelleen hieman pätkissä ja illallakin heräillään joskus vielä yöunille menon jälkeen. Päiväunet taas edelleen sijoittuvat Luukaksen tarhaan viemiseen ja hakemiseen. Siksi oma aika on aika kortilla. Yhdet unet saattaa ottaa vielä illalla, mutta ne saisi ehkä jo jättää pois. Tällä hetkellä Saaga nukahtaa vasta melkein lähempänä kymmentä ja herää aamulla viiden-kuuden välissä.

Noidenko kanssa pitäisi poseerata?
Ke 13.1.2016 (13/366)

Aloitin muuten taas 365 - projektin (tai tänä vuonna 366), katsellaan kuinka paljon päivittelen kuvia blogin puolelle, enemmän laittelen niitä henkilökohtaisen Facebookin kansioon. :)

Mukavaa viikonloppua!

Pikkuinen potilas

Pikkuinen rakas

Hyvää uutta vuotta! Toivottavasti teillä on vuosi lähtenyt paremmin käyntiin kuin meillä. Saagalle nousi uudenvuoden aattona kuume, joka ei lääkityksestä huolimatta lähtenyt laskuun. Mitään muita oireita ei ollut. Luulin aluksi, että se on vain vauvarokko ja odottelinkin näppyjä kolmen päivän kuumeen jälkeen.

Mutta kun neljäntenä kuumepäivänä (sunnuntaina) kuumetta oli yli neljäkymmentä astetta, niin soittelin päivystykseen. Sieltä neuvottiin antamaan kuumetta alentavaa lääkettä edelleen ja soittelemaan maanantaina uudelleen. Su-ma yönä en nukkunut paljoakaan, kun tyttö tärisi kuumeisena. Maanantai-aamuna Saagalla oli ihan siniset huulet ja kädet, niin soitin uudelleen päivystykseen. Saatiin sitten aika ja muutaman tunnin päästä mentiin sinne odottelemaan.

Otettiin muutama verikoe ja erikoistuva lastenlääkäri (ruotsinkielinen) yritti tutkia Saagaa. Saaga tosin itki aina kun uusi ihminen tuli sisään huoneeseen. Korvissa ei ollut mitään, keuhkoja ei paljon voitu kuunnella ja muutenkin tyttö heittäytyi hankalaksi.

Viimein pitkän odottelun jälkeen selvisi, että crp oli 250 ja valkosoluarvot koholla. Keuhkoröntgenin kautta lastenosastolle siis. Otettiin lisää verikokeita, virtsanäyte jne...

Illalla saatiin aloitettua antibiootti suoraan suoneen, vaikka syytä kuumeelle ei löytynyt.

Ei ihan voittajafiilis.

Toisena päivänä tulehdusarvot olivat jo hieman laskeneet, mutta ei vieläkään oltu saatu selville mikä tyttöä vaivasi. Kuume nousi edelleen yli 38 asteen, vaikka saikin lääkettä tasaisesti. Käytiin ultraamassa vatsa ja munuaiset, koska ainoa vihje kuumeen aiheuttajasta oli pienet bakteerilöydöt virtsasta. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.

Nyt jo hymyilyttää. Neiti 9 kk.

Loppiaisena alkoi jo näyttää paremmalta. Kuume ei enää noussut ja tulehdusarvot olivat lähteneet laskuun. Neiti täytti tuolloin tasan 9 kk. Virallisia kuukausikuvia nyt ei (vielä) tullut otettua, odotellaan että saadaan nesteytyksen aiheuttama turvotus vähän ohi. :)

Torstaina kuumetta ei enää ollut ja tulehdusarvot olivat laskeneet sen verran, että päästiin kotiin.

Kotona.

Kyllä se pelotti. Ensimmäinen yö sairaalassa oli tosi kurja kun tyttö vain itki ja tärisi, kun kuume nousi. Ja se, ettei mitään syytä kuumeelle tahtonut löytyä. Käytiin tänään vielä osastolla näytillä ja kyselin lääkäriltä, että oliko mitään selvinnyt. Hän sanoi, että paras veikkaus on edelleen virtsatulehdus. Adenovirusta epäilivät myös, mutta sen testit olivat negatiiviset.

Nyt yritän sitten saada tytön ottamaan kotona antibioottia kolme kertaa päivässä. Onko hyviä vinkkejä? Meinaa nimittäin sylkeä osan pois.

On ihanaa, että tyttö on taas äänessä ja liikkeessä. Nyt sitä vasta huomaa kuinka vaisu hän olikaan. Kyllä sitä taas arvostaa sitä, että lapset ovat perusterveitä. Tsemppiä vaan kaikille vanhemmille, joiden lapset joutuvat olemaan pitkiä aikoja sairaalassa.

Palataan 9 kk päivitykseen tässä myöhemmin, kun saadaan tyttö varmasti kuntoon. Mukavaa viikonloppua!

Hyvää joulua!

On jouluyö. Jouluaaton puolella jo ollaan. Siivottu on niin hyvin kuin ollaan jaksettu ja kinkku paistettu. Lahjat on paketoitu ja odottavat piilossa joulupukkia. Aamulla sitten keitellään riisipuuroa ja kiisseliä. Leivotaan yksi leipä, jos ehditään. Katsotaan joulupukin kuumaa linjaa ja Maltin ja Valtin joulukalenterin viimeinen luukku.

Käydään saunassa ja ehkä lumihangessa, jos se ei ehdi sulaa yön aikana pois. Sitten pukkia odotellessa laitetaan ruokaa valmiiksi ja syödään vasta kun pukki on käynyt.

Tavoittelen rentoa mieltä ja yritän asennoitua siihen, että en ehkä ehdi silittää joululiinoja tai leipoa sitä leipää. Mennään lasten ehdoilla, kunhan vain saadaan syötyä. :D

Nyt pitäisi mennä nukkumaan, jotta jaksaa olla lasten ilossa mukana aamulla. Heitä jännittää, totta kai. Kyllä minuakin vähän. :)

Hyvää joulua kaikilta meiltä!

Luukas

Johannes

Saaga