Kaksi ja puoli

Niin vaan Luukas täytti kaksi ja puoli vuotta. Tosin jo muutama päivä sitten. Mutta ajattelin nyt antaa hieman "palstatilaa" myös tälle isolle pienelle pojalle, tuntuu että pikkuveli on täällä blogissa saanut niin paljon huomiota. :D

Iso poika, nyt tosin näyttää siltä enemmän kun käytiin hiukset
leikkaamassa tämän kuvan oton jälkeen.

Luukas on ihana suloinen poika, joka muistaa sanoa usein rakastavansa tai tykkäävänsä. Antaa pusuja ja haleja vähän väliä ja näyttää muutenkin että välittää.

Uhmaikä on meillä päällä kovastikin, mutta ei oikeastaan mitään "itkupotkuraivareita" tule, mistä olen lukenut. Lähinnä uhma näkyy siinä, että kaikelle nauretaan hirveästi, eikä totella. Kun pitäisi pukea päälle, nauretaan ja vääntelehditään, juostaan karkuun ja kiljutaan.

Ehkä nuo raivarit tulee sitten joskus, mutta tällä hetkellä näin.

Ihan viime viikkoina Luukas on alkanut laulaa. Ei ole laulanut ennen oikeastaan ollenkaan, mutta nyt menee "Tuiki tuiki tähtönen", "Täältä tulee hirmuinen rölli" ja jotain muumilauluja. Mummun ja vaarin luona mennään pienellä mopolla ja lauletaan "Moottoripyörä on moottoripyörä..." :) Tuiki tuiki tähtöstä leikkii myös käsin mukana. :)

Rakastaa edelleen lukemista. Iltasatu on tärkeä osa nukkumaan menoa. Jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja ilman kuvia. Mutta katsoo myös TV:tä. Oktonautit ja muumit ovat tämän päivän juttu. Autot ja Nalle Puh ovat unohtuneet jonnekin. Joskus katsotaan myös pidempiä elokuvia, kuten Bambi ja Viidakkokirja.

Helppo on hymyillä!

Osaa nimetä yli 60 eläintä pikkuveljensä eläinkirjasta. Samalla osaa myös kertoa miten eläimet ääntelevät tai jos ei tiedä, niin vanhempien pitäisi tietää. Mutta mistä ihmeestä voisin tietää mitä gnu sanoo? :D Hyviä oivalluksia on myös kun kalkkunan kuva tulee esiin: "Äiti, minä haluan syödä kalkkunaa, minä tykkään kalkkunasta." "Ei meillä ole kalkkunaa kaapissa." "Mutta osta äiti huomenna kaupasta kalkkunaa." Tai, lehmästä: "Tuolta tulee maitoa, minä tykkään maidosta!"

Puhuu paljon ja välillä taukoamatta. Kovaan ääneenkin yleensä. Osaa ihmeen paljon sanoja ja osaa muokata kuulemaansa. On jostain syystä oppinut teitittelemään ja puhuu välillä kirjakieltä. Mistä lie oppinut. Mutta tulee niitä pieniä sekaannuksiakin. Meillä on nimittäin kaapissa "margariinimehua" ja välillä syödään "margariinikeittoa". Ja margariinihan on sellainen pyöreä oranssi hedelmä. ;)

Lempiruokaa on vaikea sanoa, mutta ainakaan se ei ole puuro. Puuro on vauvojen ruokaa kuulemma. Velliä menee edelleen lähes päivittäin, kun en ole löytänyt mitään välipalaa/iltapalaa, jota tuo poika söisi. Kerran syötin koko purkin jugurttia, mutta se oli sellaista tappelua etten yritä uudelleen toiste. Ei suostu jostain syystä enää edes maistamaan jugurttia/rahkaa/smoothieta. Vanukasta kyllä menee, mutta niiden sokerimäärän takia en haluaisi illalla enää sellaista syöttää.

Herää joka yö yleensä kerran ja tulee meidän sänkyyn nukkumaan. On myös alkanut pelätä pimeää, mutta laittaa sitten valot itse päälle yöllä.

On vähän oppinut huonoja tapoja töniä ja purra muita. Huomaa, ettei ole paljon ollut muiden lasten kanssa. Joten harkinnassa on kerhon aloittaminen viimeistään syksyllä. Mutta osaa kyllä pyytää anteeksikin, joskin yleensä vasta kehoituksesta.

Että sellainen poika. Oikea hurmuri. Tällä hetkellä erittäin kovaääninen, omatahtoinen ja utelias. Joka päivä on "Luukas show", jossa saa nauraa ja välillä hermostua kun ollaan eri mieltä. Mutta sitähän se on, jos itsellä menee fiilikset vuoristorataa, niin miten sitten uhmaikäisellä? :)

Nyt nukkumaan, molemmat pojat ovat sen verran levottomia, että tiedossa taitaa olla vähäuninen yö... Öitä!