Eka vs toka

Tässä kun alkaa tämän raskauden loppu lähenemään, olen alkanut enemmän muistella ekaa raskautta. Tuntuu, että on niin huonosti missään ylhäällä miltä milloinkin tuntui jne. Vauvapalstalla kirjoittelin paljon, mutta eipä niitä tullut otettua talteen. Olisi pitänyt. Nytkin tulee varmaan unohtuu laittaa ylös paljon asioita. Mutta nyt blogia tulee kirjoitettua ahkerammin, ehkä siitä on hyötyä.

Alkuraskaus poikkesi jonkun verran edellisestä. Pahoinvointia oli enemmän, mutta ei sellaista hajuherkkyyttä kuin ekalla kerralla. Verenpaine pysyi aika normaaleissa lukemissa, kun taas edellisellä kerralla paineet laski alas, joka aiheutti huimausta. 

Mielihaluina ruoan suhteen viime kerralla oli kaikki suolainen ja rasvainen, tällä kertaa himoitsin alkuaikoina enemmän salaattia ja hedelmiä. Ja maitotuotteita. Nyt myöhemmin en ole huomannut mitään erityistä, ruoka kuin ruoka. :D

Eka raskaus rv 30+0, 24.6.2010

Tänään juttelin kylään tulleen ystäväni kanssa siitä, että vaikka raskaus olisi fyysisesti samanlainen kuin ensimmäinen, henkisesti ollaan ihan eri tasolla. Ensimmäistä odottaessa sitä tietää juuri mitkä viikot ovat menossa ja missä kehitysvaiheessa vauva on. Nyt joudun tarkistamaan kalenterista, mikä viikko on menossa, eikä mulla ole kehitysvaiheista hajuakaan. 

Toinen asia, missä ystäväni oli oikeassa niin on levon määrä. Ei sitä pysty lepäämään yhtä paljon kuin ensimmäistä odottaessa. Nostelen päivittäin monta kertaa n. 12 kilon painoa ja öisin valvon pojan kanssa. Päiväunia ehdin nukkumaan ehkä tunnin, jos maltan. Aamuisin ylös on noustava aikaisin, vaikka yö olisi ollut kuinka hankala.

Heinäkuu 2010

Viime kerralla rv 36+1 jouduin sisään sairaalaan raskausmyrkytysepäilyn takia. Olin siellä vain yhden yön ja todellakin toivon, ettei sama uusi tässä raskaudessa. Silloin kuitenkin kaikki oli loppupeleissä ok, sain verenpainelääkkeet sitten loppuajaksi. Synnytyksen jälkeen jouduin lopettamaan ne nopeasti, kun verenpaine laski liikaa.

Muuten loppuraskaus on ollut aika samanlaista kuin viimeksi. Kylkikipua ja selkäkipua. Sietämätöntä, mutta nyt ainakin tiedän, että se helpottaa samantien kun vauva syntyy. Pahoinvointia on ollut hieman enemmän nyt kuin viimeksi, mutta silloin oksensin pari kertaa loppuaikana. Nyt se on vain jäänyt pahoinvoinnin tasolle.

Painoa tulee luultavasti suurinpiirtein saman verran kuin viimeksi eli vähän alle 15 kiloa. Lähtöpaino vain oli pari kiloa enemmän nyt.

Maailmassa on niin paljon sellaista, että kaikki tiedetään etukäteen ja voidaan merkata kalenteriin. Siksi onkin aika jännä, että ei tiedä milloin vauva syntyy. Itse odottelen vauvaa saapuvaksi suurin piirtein viikkoa ennen laskettua aikaa, mutta Mika odottelee jo aiemmin. Enkä mä nyt sanoisi, että mua haittaa jos vauva syntyisi jo ensi kuun puolessa välissä.

Nimittäin lämpö aiheuttaa taas sellaisen olon, etten todellakaan haluaisi olla raskaana. Viikonloppu sen jo todisti.

Äitiysloma siis alkoi tänään. Nyt yritän sitten ottaa rennosti ja hoidella vielä jäljellä olevia asioita. Tänään nukuin ne tunnin päikkärit. Vaikka olisi ollut muuta. Ei vain jaksa enää stressata.

Se onkin positiivista, etten jaksa stressata tulevaa, koska mä tiedän että ne asiat, joihin voin vaikuttaa, sujuvat kyllä. :)

Nyt nukkumaan ja sitä ennen heitän pienen toiveen: Luukas, voisitko nukkua tänä yönä? Kiltti? :D