Tänään päästiin vähän ulkoilemaan, vaikkakin päätä kivisti jo ulos katsellessa. Aurinkolasit päähän vaan ja sitten ulos. Kun se vain olisikin niin helppoa. Meillä on uhmaikä tulossa kunnolla päälle ja kesti puoli tuntia saada pojalle vaatteet päälle. Itse olin jo aika tuskissani kun toinen vaan huutaa ja laittaa kumisaappaita jalkaan, vaikka muuta kuin vaippa ei ollut vielä päällä.
Ulos kuitenkin päästiin sitten lopulta. Pihalta löydettiin papan työkaluja, jotka oli sitten paljon kiinnostavampia kuin omat lelut.
Kävelylle sitten mentiin kohti läheistä puistoa. Välillä voi pistää vaikka makuulle keskelle kotitietä. Onneksi liikenne ei ole meillä vilkasta.
Kiinnostavin asia matkalla puistoon oli tuo matkan ainoa kunnon vesilammikko. Siinä sitten loiskuteltiin iloisena vartin verran. Ja pistettiin makuulle tottakai.
Puistoon päästiin lopulta. Kaikki muu oli Luukakselle yhden tekevää, paitsi tuo liukumäki. Siinä sitten mentiin omalla tyylillään monta kertaa.
Tuo pää edeltä tyyli on nyt se päivän juttu. Tänään ollaan tultu pää edeltä sohvalta alas (suoraan selälleen lelukasan päälle) ja sitten myös sängystä juuri ennen nukkumaan menoa. Ja näissä tapauksissa tuli kyllä itku. :( Mutta silti se on hauskaa, kun sitä jatketaan siitä huolimatta?)
Puistossa pyydettiin päästä syliin ja mä sitten kannoin pojan kotiin. Ruoaksi tänään pyttipannua pakkasesta. On se hyvä tajuta lounasaikaan, että jauhelihakeittoa ei riitäkään. Ruoan jälkeen väsynyt poika meni päiväunille ja heräsi sitten sopivasti juuri kun Mika lähti takaisin töihin lounaalta. Joten tehtyjä asioita tänään taas aikalailla nolla kpl:tta.
Pojat nukkuu, joten mä yritän ottaa hieman omaa aikaa, mutta väsy on sen verran kova, etten mä mitään opiskelu/työasioita ala tekemään. Enkä kotitöitä. Ajatuskapasiteetti riittää varmaan netin selaamiseen tai tv:n katsomiseen.
Öitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ois kiva, mutta ei pakko. :)