Upp och ner

Juuri nyt

Muistan, että viime raskaudessakin oli mielialanvaihteluita. Mutta että näin paljon! Tuntuu kuin olisin vuoristoradassa ja vauhtia ei voi mistään säätää.

Meillä alkoi aamu puoli seitsemältä tänään. Ulkona satoi niin kovaa, että Luukas heräsi siihen. Kello on nyt kymmenen ja me ollaan edelleen pyjamat päällä. Luukas katselee muumeja ja minä sitten kirjoittelen. Mika nukkuu edelleen, nukahti taas sohvalle koko yöksi.

Väsyttää hirveästi ja oma saamattomuus ärsyttää. Siksi varmaan nämä aamun fiilikset. Nyt just on taas paljon parempi fiilis, mutta koko aamun mieli on kiertänyt samaa kehää... Kumma, ettei huonolle fiilikselle ole mitään kunnollista syytä ja silti ei vaan ole positiivisella mielellä. Ja sitten vaikka mikään ei ole muuttunut, olo on ihan jees tai jopa todella hyvä.

Pitää vaan varmaan kestää tätä hormonimyllerrystä. Ja tämä kun ei lopu synnytykseen vaan kestää x-ajan vielä jälkeenpäin. Tilanne voi vielä pahentuakin.

Nyt vaan ylöspäin ja positiivisuutta kehiin, niin saadaan startattua tämä päivä. Aloitetaan sillä, että menen herättämään Mikan. :D

Mukavaa lauantaita!