lauantai 19. toukokuuta 2012

Vuoden ensimmäinen veneretki

Luukaksen pelastusliivien metsästys ei ole vielä edennyt ajatusta pidemmälle, joten kun kutsu veneelle käy, niin liivit pitää jostain saada. Onneksi Mikan serkulta löytyi yhdet, joita saimme lainata. :)

Mikan isä oli menossa laskemaan verkkoja ihan lähelle vain, joten pyysi Mikaa tulemaan mukaan soutajaksi. Mika pyysi meidätkin mukaan, kun kerran oltiin oltu omissa oloissamme koko päivän. Meidän "virallisesta" perheautosta on rengas puhki, joten yritettiin silti toisella autolla mennä, vaikka turvavyö vähän turhan lyhyt on turvaistuimen kanssa. Mutta ilman haalaria se sujui ihan hyvin tuon matkan.

Mika laittaa Luukakselle pelastusliivejä.
Kun olin viimeksi raskaana liikuttiin paljon veneellä. Käytiin etsimässä saarikätköjä, hiljaisilla uimarannoilla ja kahviloissa. Viime kesänä ei sitten käyty kertaakaan. Hirveä ero. Oli vain koko ajan muka niin kiire. Ja Luukas kun oli pieni ja silti niin vilkas, että mieluummin pysyin rannalla.

On Luukas edelleenkin vilkas, mutta nyt ymmärtää jo vähän paremmin mitä saa tehdä ja mitä ei. Tuollainen matka on kyllä aika maksimi, ei millään olisi jaksanut olla enää rauhassa.


"Faffa" ja Mika

Minä ja Luukas
Ihana ilma oli. Mutta kyllä me paljon puettiin päälle silti. Mulle ei vaan omat vaatteet mahdu enää päälle, niin taas Mika sai lainata omiansa. :)

Jännää...

Niin ihanan rauhallista.

Soutaa, huopaa...

Verkot vesille

Vettä, siellä vettä!
Papan kanssa sai sitten rentoutua takaisin tullessa...

Oikein virkistävä reissu oli, noin tunnin oltiin veneellä. Käytiin ihan vain sisäpuolella lähellä Mikan isän taloa. Luukas ihmetteli ja hoki "vettä, vettä, vettä!"

Onneksi meillä on tällainen mahdollisuus, melkein ilmaista hupia. Tai rentoutumista ennemminkin. Kyllä mieli lepää. :)

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ois kiva, mutta ei pakko. :)